Kalpadivisioona taistelee

  Рет қаралды 15,667

Ensio Kettunen

Ensio Kettunen

Жыл бұрын

Tässä toisessa Kalpadivisioonaa käsittelevässä videossa esittelen lyhyesti 7. divisioonan taisteluista asemasodassa vuosien 1941-1944 aikana sekä divisioonan perääntymistaistelut kesällä 1944. Divisioona eteni jatkosodan alussa kesällä ja syksyllä 1941 taistellen Tohmajärveltä Syvärin taakse Ostan ja Goran väliselle alueelle. Taisteluissa kaatui kesän ja syksyn 1941 aikana divisioonasta noin 1 700 miestä.
Kalpadivisioonan hyökkäys pysähtyi syystalvella 1941 Syvärin taakse Ostan, Konselä, Tetoinmäen ja Goran kylien tasalle. Etulinjan pituus divisioonan kohdalla oli tuolloin 60 kilometriä ja pääosin sen taistelukaivannoista kaivettiin soistuneelle korpialueelle ja jokien rannoille.
Huhtikuussa 1942 alkoi venäläisten ns. kelirikkohyökkäys Pertjärven ja Horomovitsin kylien läheisyydessä ja se levisi pian lähes koko rintamalle Syvärijoen takana.
Puna-armeijan 7. erillisen armeijakunnan voimakas hyökkäys alkoi aamulla 11. huhtikuuta 1942 Semenskin-Perjärvi alueen etulinjoja vastaan, sen tarkoituksena oli heittää suomalaisjoukot Syvärin pohjoispuolelle. Puna-armeijan hyökkäys eteni aluksi hyvin ja se sai repeämiä suomalaispuolustukseen. Suomalaiset siirsivät tuossa vaiheessa kelirikkoisia teitä pitkin lisää joukkoja Pertjärven ja Semenskin alueelle. Huhtikuun puolivälissä suomalaisjoukot olivat tuhonneet pääosan hyökkäävistä venäläisjoukoista ja loput hyökkäysosastot vetäytyivät takaisin lähtöpisteeseen. Suomalaisista kaatui noin 440 miestä ja Puna-Armeijan osastoista noin 3 500 miestä.
Puna-armeijan suurhyökkäys alkoi 10. kesäkuuta 1944 Karjalankannaksen Valkeasaaresta. Kannaksen alueen etulinja murtui ja suomalaisjoukot perääntyivät nopeaan tahtiin Viipuri-Kuparsaari-Vuosalmi linjalle. Syvärillä suurhyökkäys alkoi 19-20. kesäkuuta Ostan ja Baranin kylien alueelta ja 21. kesäkuuta 1944 Lotinanpellon alueella. Samaan aikaan JR 30 oltiin siir-tämässä kiireellä Karjalankannakselle ja sen tilalle siirrettiin Jalkaväkiryk-mentti kahdeksan. Jalkaväkirykmentti 30 miehet saapuivat 28. kesäkuuta 1944 Ihantalaan ja osa joukoista heitettiin suoraan Talin alueen taisteluihin. Tali-Ihantala taisteluissa kaatui kesä ja heinäkuussa 1944 paljon Jalkaväkirykmentti 30 miehiä ja satoja miehiä haavoittui.
7. divisioonan eli Kalpadivisioonan kokonaistappiot jatkosodan aikana kaatuneina, kadonneina ja haavoittuneita olivat yhteensä 12 384 miestä. Se oli toiseksi suurin maavoimien divisioonien tappiomäärä. Kaatuneista, kadonneista ja haavoittuneista suurin osa oli pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon miehiä. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
#Jalkaväkirykmentti
#Kalpadivisioona
#Syväri
#osta
#barany
#Aunus
#Loimola
#Impilahti
#Suojärvi
Korpiselkä
#ilomantsi
#

Пікірлер: 9
@waffentobbe
@waffentobbe Жыл бұрын
I don't understand Finnish but enjoy seeing the pictures .
@hirviherra4997
@hirviherra4997 Жыл бұрын
Jälleen mielenkiintoinen esitys👍
@AlexFTuuri
@AlexFTuuri Жыл бұрын
👍
@mattpenna8844
@mattpenna8844 3 ай бұрын
Myös isäni tuli syvärin taakse JR 30 riveihin kevättalvella 1942.
@henrikstenlund5385
@henrikstenlund5385 5 ай бұрын
Isäni haavoittui juuri tuossa keväthyökkäyksessä toukokuussa 1942. Siirtyi sitten kuntoutuksen jälkeen Päämajaan ja toimi siellä sodan loppuun asti. Monet eivät tunne Syvvärä lainkaan eikä siitä juuri ouhuta. Sehän ei ollut vanhaa suomalaisaluetta vaan vallattua aluetta Aunuksen rajoilta jonkin matkaa eteenpäin. JR17 historia olisi myös kiinnostava aihe.
@valeriaboman8539
@valeriaboman8539 Жыл бұрын
Seutu tuntematon😳
@jounikalijarvi8360
@jounikalijarvi8360 Жыл бұрын
Terveiset Ilmajoelta, näissä hyvissä koosteissa paljon tarkkaa tietoa analyysiä myöskin. Olet sarjassasi tehnyt kunnioitettavan työn. Oliko niin vielä, että isäsi on taistellut ko. divisioonan mukana? Itse olen erään historian tuntijan isä. Hänen kanava ( tietäjä 1922),mikäli kiinnostut, niin löytyy y. t. stä. Arvostan siis näin mittavaa työtä lähihistorian eteen jota teet, niin ja suomalaisuutta tietenkin. Yst terv Jouni K.
@ensiokettunen
@ensiokettunen Жыл бұрын
Hei! Isäni oli JR 9 toisen pataljoonan konekiväärimies, tukikohtina Ostan kylästä Äänisen suuntaan olevat Suonlohkon, Voaeroksan, majavan ja Rannan tukikohdat. Haavoittui Voseroksassa syksyllä 1942, mutta palveli sodan loppuun saakka samassa pataljoonassa.
@tomikivela7843
@tomikivela7843 Жыл бұрын
entäs raattentie
Välirauhan rajaloukkaukset
14:31
Ensio Kettunen
Рет қаралды 47 М.
Laguksen jääkärit
19:06
Ensio Kettunen
Рет қаралды 14 М.
Who has won ?? 😀 #shortvideo #lizzyisaeva
00:24
Lizzy Isaeva
Рет қаралды 64 МЛН
What it feels like cleaning up after a toddler.
00:40
Daniel LaBelle
Рет қаралды 66 МЛН
ЧУТЬ НЕ УТОНУЛ #shorts
00:27
Паша Осадчий
Рет қаралды 7 МЛН
Rajantakaiset kylämme, Salla
17:32
Ensio Kettunen
Рет қаралды 31 М.
Suuntana Kiestinki
17:13
Ensio Kettunen
Рет қаралды 29 М.
Rajantakaiset kylämme, Käkisalmi / Käkisalmen maalaiskunta
11:34
Ensio Kettunen
Рет қаралды 10 М.
Rukajärven kenttävartioasemat
15:47
Ensio Kettunen
Рет қаралды 26 М.
Hyökkäys Uhtualle
18:38
Ensio Kettunen
Рет қаралды 39 М.
SSHS videoluento Jatkosota 1943
1:09:46
Suomen Sotahistoriallinen Seura
Рет қаралды 8 М.
Rajantakaiset kylämme  Impilahdella
14:28
Ensio Kettunen
Рет қаралды 4,6 М.
Sallasta Vermajoelle
19:46
Ensio Kettunen
Рет қаралды 14 М.
Viipurinlahti kesällä 1944
13:32
Ensio Kettunen
Рет қаралды 8 М.