Kirppu (1879-1907) oli suomenhevonen, joka saavutti voittamattoman ravikuninkaan maineen eläinlääkäri Ludvig Fabritiuksen (1854-1933) ohjastamana. Fabritiusta on sittemmin kutsuttu suomenhevosen isäksi, ja Kirpusta lähtevä isälinja on nykyisin yksi niistä neljästä sukulinjasta, joista kaikki nykyiset suomenhevoset polveutuvat. Näin Kirpusta on tullut yksi suomenhevosen kantaoriista.
Vox Turun toisen kauden päätösjakso kertoo Kirpun ja suomenhevosen tarinan 1800-luvun lopulta tähän päivään. Suomenhevosesta tuli korvaamaton kumppani itsenäiselle Suomelle maatalousyhteiskunnan aikaan, sodissa sekä jälleenrakennuksen vuosina. Sen sijaan 1800-luvun lopulla suomenhevonen oli vaarassa kuolla jopa sukupuuttoon.
Nykyään suomenhevonen on elinvoimainen hevosrotu, jota ei työnteolla enää rasiteta. Sen sijaan sen hyvinvointi on noussut keskiöön.
Vieraina Kirppu-ajojen isä Tuomo Pekkala, suomenhevosen historiasta väitellyt FT Hilja Solala, raviurheiluvaikuttaja Roger Johansson, eläinalan opettaja Kirsi Niittymäki sekä kansanuskon ja arkeologian tutkija Sonja Hukantaival.
Asiasanat: Kirppu, suomenhevonen, kantaori, eläinjalostus, kantakirjaus, 1800-luku, 1900-luku, suomenhevosen historia, suomen historia, Suomi, hevonen, raviurheilu, suomalainen hevosrotu, alkuperäisrotu, maatalousyhteiskunta, sotavuodet, jälleenrakennus, työhevonen, ratsuhevonen, ravihevonen, Mäntyvaaran ravirata, Metsämäen ravirata, Tuomo Pekkala, Roger Johansson, Hilja Solala, Kirsi Niittymäki, Sonja Hukantaival
Kannen kuva: Kirppu Eerikinkadulla, L. Fabritius (oletettavasti), Turun Hippos ry