Päivää täältä vanhan käppänän kämpiltäkin. Olen itse ollut kiusatun koululaisen äiti. Oli hirveää katsoa kun pikkuisen reppu näytti painavan päivä päivältä enemmän ja pää painuksissa lähti aina aamuisin kiltisti kouluun kävelemään. Tätä jatkui lähes koko hänen koulunkäyntinsä ajan. Kävin itse katsomassa koulun välituntien aikana kuinka hän yritti päästä leikkeihin mukaan mutta tuli aina hylätyksi. Toki olin jo epäillyt että kaikki ei ole kunnossa, yritin kysellä lapselta itseltään monasti että onko sinulla kaikki hyvin ja aina vastaus oli että on. Useammin ja useammin alkoi olla vatsa kipeä tai muuten huono olo ja ilmoitin kouluun että haluan keskustella luokan opettajan kanssa. Nihkeästi sain sitten ajan sovittua. Opettaja ei ollut muka huomannut minkäänlaista kiusaamista tai kaltoin kohtelua. Pari kertaa vaihdettiin kouluakin, kiusaaminen jatkui vaikka lapsi ei myöntänyt edelleenkään että hänellä on jokin vialla. Yksi kylmä talvipäivä kuudesluokkalaisena. Odottelin lasta koulusta kotiin ja aloin jo hätääntyä mihin hän on jäänyt. Hän tuli kuitenkin ennen kuin kerkesin lähteä etsimään, kylmettyneenä ja purskahti itkuun, otti kaulastani kiinni ja sanoi että anteeksi äiti, meinasin tappaa itseni hankeen. Itkulle ei tullut loppua vaikka pidin häntä lämpimän peiton alla sylissäni. Sanoin että ei sinun tarvitse minulta anteeksi pyytää ja hän vastasi että se sai hänet nousemaan hangesta kun ajatteli että äidille tulee paha mieli. Lopulta mentiin sairaalaan ja hän joutui 7 kuukaudeksi osastohoitoon. Kävin siellä yhteensä 27 kertaa palaverissa hoitajien ja lääkärin kanssa. Pyysin joka kerta että opettaja ja rehtori tulisivat myös mukaan. Kävivät yhden ainoan kerran ja kiistivät jyrkästi sen mitä itsekin näin sieltä pusikosta monta kertaa. Lopulta totesivat siellä sairaalassa etteivät he saa lapseen kontaktia ja hoito loppui, lapsi siirtyi yläasteelle. Koska aloitti koulun vähän muita jäljessä siellä, edessä oli taas sama ongelma. Kaverisuhteet oli jo solmittu. Kiusaaminen loppui kasiluokalla kun lapseltani paloi pinna ja veti jotain kiusaajaansa turpaan. Tuo kaikki jätti syvät arvet lapsen sisään, eikä elämä ollut hänelle helppoa vuosikausiin. En anna ikinä anteeksi niille kiusaajille joita yhden kerran "hiukan" kovistelin, teki mieli tehdä heille oikeasti pahaa, pinna ei vaan enää pitänyt. Luotto meni koulun opettajaan, rehtoriin ja lapsella kaikkiin aikuisiin paitsi minuun. Kiusattu kun joutuu vaihtamaan koulua, ei kiusaajat, oli lapsessa nähtävissä aina se pelko ja epävarmuus jonka kiusaamishaluiset näkivät. Siksi tilanne ei sillä keinolla parantunut. Nämä asiat nostaa minulla vieläkin helvetinmoisen vihan ja nostan hattuani lapselle joka on osalle kyennyt aikuisiällä jopa anteeksiantoon. Minä en siihen pysty. Eikä sekään ollut mieltä ylentävää että vikaa haettiin vain kotiasioista ja todelliset syyt jää käsittelemättä. Ei meillä ollut täydellinen koti, mutta ihan keski-normaali kuitenkin. Ja lapseni oli ennen kouluun menoa iloinen, odotti innolla suorastaan. Onneksi lapseni säilyi hengissä. Nämä tarinat joissa pieksetään hengiltä, on ihan kauheita. Kiitos että otat tärkeän tapauksen esille ja anteeksi että tästä juttua minulla piisaa...........🤬😥

Tekijät: Alexis Christopher Juhani KOSKIVAARA (6.1.2004) Heikki Evert JUUTINEN (26.1.2004) Veeti Valtteri NERAMO (4.12.2004) Uhrin nimeä en kunnioituksesta laita tähän, löytyy kyllä netistä. Kusipäät ei ansaitse mitään yksityisyyttä eli älkää jooko poistako kommenttia.

Tämä oli mun mielestä kaikin puolin todella hyvin toteutettu video ja tärkeä muistutus meille kaikille siitä mitä kiusaaminen pahimmillaan voi olla. Minkäänlainen kiusaaminen koulussa, töissä, harrastuksissa, kotona, vapaa-ajalla tai yhtään missään ei koskaan ole hyväksyttävää ja siihen kannattaa ehdottomasti puuttua jos sellaista näkee tapahtuvan! Edit. Oma ajatukseni tästä tapauksesta on, että ehkä uhri kaikesta huolimatta oli tekijöiden seurassa siksi, koska halusi vain "kuulua joukkoon" hinnalla millä hyvänsä. Todella surullista 😞

Tekijöiten nimet on : Alexis Cristofer Juhani, Heikki Evert Juutinen, Veeti Valtteri Neramo kuvat löytyy netistä Veijo= Veeti . Henri= Heikki . Antti= Alexis

Pakko tulla vaa tähän välii sanoo että jeesataan niitä joilla on oikeesti hätä. Muistetaan rakastaa toisiamme. Rakkaudella pääsee tässä elämässä pitkälle. God bless you all. Amen. Lepää rauhassa.

Kiitos kun teit tästä videon. Kyseinen tapaus sattuu olemaan itselle kovin tuttu koska satun olemaan yhden tekijöistä lapsuuden kaveri ja myös entinen Käpylän peruskoulun oppilas. Itseäkin kosketti tämä kyseinen tapaus todella paljon kun itselle alkoi selviämään kaikki inhottavat kuviot mitä tässä oli taustalla, ja tämä on sellainen tapaus jota ei tule koskaan unohtaa.

Normaalisti pystyn kuunnella true crime juttuja ilman mitään suurempaa reaktiota (olen todella suuri true crimen kuluttaja), mutta tää tapaus on vain yksinkertaisesti liikaa. Tulee fyysisesti niin paha olo. Kuitenkin loistava video joka tapauksessa! Kiitos siitä💕

Mikä syy on kiusata legoilla rakentelun takia? Näin parikymppisenä rakentelen vieläkin joskus legoilla. Ihan mahtavaa ajan vietettä ja luovaa tekemistä. Ei sillä, että mikään "erityispiirre" olisi syy kiusata. Järkyttävä tapaus kaiken kaikkiaan. Edit: korjasin kirjoitusvirheen.

Itse asun Koskelassa, ja oli kyllä ihan järkyttävä, surullinen tapaus. Vietiin tapahtumapaikalle kynttilä. Kaikki tsempit ja jaksut uhrin läheisille ❤️.

Tää tapaus on kyllä ihan hirvee. Ja surullinen. Kuuntelin äänikirjana. Kannattaa kertoa jollekkin jos oot kiusattu tai joku tekee sulle pahaa. Aina on joku joka kuuntelee ja osaa auttaa jollain tapaa

On varmasti todella rankkaa sulle kertoo näistä aiheista meille. Ja on rankkoja aiiheta myös kuunnella. Ja sunkin pitää pitää sitten taukoo ja tehdä jotain muuta välillä. Kiitos sinulle. ❤️❤️❤️

Tämä tapaus ei ikinä unohdu 😢😢 lepää rauhassa ❤ minua on koulukiusattu ja se tuo niin paljon häpeää ettei sitä halua myöntää ees itselleen 😢 vasta kymmenen vuotta myöhemmin alkoi pikkuhiljaa puhumaan ❤

Tää on kyllä todella järkyttävä tapaus. Oon itse kokenut yli 10 vuotta henkistä ja fyysistä kiusaamista. Joka on johtanut traumoihin ja moniin mielenterveydellisiin ongelmiin. Enään mua ei kiusata mutta muistan kun olin pieni niin en uskaltanut koskaan kertoa vanhemmilleni. Myöskään mun opettaja ei tehnyt mitään asialle vaan osallistui ja yllytti muita kiusaamaan minua. Toivottavasti kenenkään ei tarvitse kärsiä koskaan samaa kohtaloa kuin tämä nuori. ❤️

Aloin itkemään kun kuulin että sun tuttu oli sanonut ottavansa mielummin kaikki fyysiset iskut kuin yksin olon. Tuntuu, että kun se kiusaaminen mitä on itse aina kokenut on ollut aina sitä poissulkemista ja haukkumista on sitä ruvennut myös ajattelemaan että sen ansaitsi. Kiusaaminen tuhoaa ihmisen. Järkyttävä tapaus. Kaikki osanotot uhrin omaisille❤

Äärimmäisen surullinen kertomus. Kiitos Ansu että kerroit meille tämän.

Purskahdin itkuun niin monta kertaa tän aikana koska tää on niin järkyttävä ja surullinen. Lepää rauhassa "Atte"

Ihan järkyttävän koskettava tapaus. Tuli kuunneltua todella intensiivisesti, melkein henkeä pidättäen. Kiitos Annukka 🙏! Jollain tapaa heräsi mieleen omat fyysisen vamman takia koulukiusattuna olemisen vuodet (ala-aste - lukio). Itsellä kiusattuna olemisen kohteena oli TODELLA POSITIIVISTA se, että koskaan en jäänyt yksin! AINA oli ystäviä ja kavereita puolustamassa🙏👌❤️! Olen ikuisesti kiitollinen heille💕! Kiusaaminen oli henkistä, ei koskaan fyysistä. Toki sekin tuntui pahalta, varsinkin teini-iässä, kun pojat haukkuivat ja tuntui ettei koskaan tule kelpaa maan kenellekään! Nyt olen lähes 50 v. ja elämäni on sujunut todella hyvin; on aikuiset lapset ja elämääni on mahtunut monia ihania miehiä, ketkä eivät ole vammastani välittäneet❤️! Minulla on vilkas sosiaalinen elämä ja ihania ystäviä ympärillä, Rakkaan aviopuolisoni lisäksi🙏❤️. Työelämässä minua ei ole koskaan kiusattu🙏.

Täällä yksi koulukiusattu myös. Pahin taisi olla yläaste, kun kaverit käänsi itsensä ja koko koulun mua vastaan, että jäin yksin. Ja sit ysin lopulla pari erityisluokalta tuli kaveriksi ja taas tuli paskaa niskaan. Vaihdoin toiseen amikseen, kun kiusaajat jatkoivat toiseen ja rauha palasi elämään. Mutta ne traumat on edelleen ja itsetunto niin nolla ettei sitä vaan pysty nostaan mitenkään. Näin 32-vuotiaana sitä kateellista ja ivallista paskaa saa edelleen ja viettänyt elämääni enimmäkseen yksin. Surullista, mutta minkäs teet. Uusien kaverisuhteiden kasvattaminenkaan ei onnistu helpolla, kun heti sanon pahasti vastaan ja kova kuori ei päästä läpi 😒

Kiitos Ansu tästä videosta ❤️ Tämä on ollut kamala tapaus, ja pidän siitä, miten rankentavasti tästä kerroit ja millaista tutkimusta oot tehnyt. Pakko kyllä myöntää, että tämä tapaus osuikin aika lähelle. Ensimmäistä kertaa joku käyttää "Attea" peitenimenä. Kaiken lisäksi näin pojassa paljon samaa kuin itsessä: musiikki, legot, lasit, kiusaaminen jne. Myös oma kokemus törkeästä pahoinpitelystä nousi mieleen. "Aten" tapaus on sydäntäsärkevä, ja toivon, että tällaista ei enää koskaan tapahtuisi. Kiitos videosta Ansu ❤️ Mukavaa syksyä!

Kaksi keisia on koskettanut kovasti minua, Eerikan ja Koskelan tapaus. Molemmat olisi vältetty jos olisi puututtu ajoissa, tosi surullista kun lapsi kuolee.

Ei ole sanoja kuvaamaan, miten kamala ja surullinen tämä tapaus on. Mie olin koulukiusattu ala-asteen lopusta ylä-asteen loppuun "kaveriporukan" toimesta sen jälkeen, kun ryhmään liittyi uusi henkilö(pääkiusaaja) ja neljäs muutti toiseen kaupunkiin. Kiusaaminen alkoi pikkuhiljaa. Se oli ilkeää sanailua ja syyttelyä, joka meni tosi syvälle minuun herkkänä lapsena. En kuitenkaan älynnyt edes itse sen olevan kiusaamista ennen kuin homma levisi kunnolla käsiin ysiluokan keväällä. En halunnut uskoa muita, jotka kutsuivat sitä kiusaamiseksi. Kaikenhan piti olla hyvin. Paperilla siis, minullahan oli kavereita joiden kanssa viettää välitunnit ja tehdä ryhmätyöt. Itkin joka viikko ainakin kerran koulussa. Opettajat tiesivät, mutta se sai minut vaan häpeämään tilannetta entistä enemmän, sillä "kaverit" käänsivät kaiken miun syyksi: siis että minun takiani me kaikki jouduttiin vaikeuksiin. Oli joku puhuttelu ihan vanhempienkin kanssa, mutta ei niistä mistään hyötyä ollut, sillä se kaikki oli minun syytäni tietenkin. Kiusaamiseen lähti mukaan vielä ystäväni rinnakkaiselta luokalta, jonka luokse olin aiemmin paennut. Se oli tosi kova paikka. Tunnistan tuon, että palaa aina takaisin kaikesta huolimatta. Taisin pitää vain lujaa kiinni kaikista niistä hyvistä hetkistä ennen kiusaamista. Niistä ajoista, kun kaikki oli oikeasti hyvin. Ja siitä faktasta, että ei minua suljettu koskaan suoraa porukan ulkopuolelle eikä minua kohtaan koskaan fyysistä väkivaltaa käytetty. Tunnistan myös sen, ettei vanhemmille voinut kertoa. Enhän mie muutenkaan puhunut kavereiden välisistä jutuista ulkopuolisille. Muutenkaan, ei ollut mitään kerrottavaa, sillä kaikkihan oli "hyvin". Mie tunsin itseni rikkinäiseksi kuin nurkkaan paiskattu posliininen kahvikuppi. Eli ei parissa palasessa vaan ihan täysin hajalla. Minulla on monia psyykkisiä sairauksia, perus masennuksesta dissosiaatiohäiriöön, jotka on kehittyneet tän kaiken seurauksena. Olen elänyt vuosia jatkuvan ja voimakkaan psykofyysisen kivun kanssa, joka on ensimmäinen asia aamulla ja viimeinen illalla mielessä ja tuntemuksena. Nyt kipu on lähes jäänyt pois mikä on ihanaa. Muutenkin olen saamassa elämäni takaisin. Viimeiset kymmenen vuotta on mennyt selviytymismoodissa. Nyt alkaa olla tilaa jo elämälle. Rakennan omannäköistäni elämää hitaasti, mutta varmasti. Menin tosi rikki henkisestä väkivallasta. Se on vaikeammin tunnistettavissa kuin fyysinen väkivalta. Henkisestä väkivallasta on tosi tärkeä puhua, fyysistä väkivaltaa vähättelemättä. Kiitos, että toit myös henkisen väkivallan puolta esille videolla tästä Koskelan tapauksesta. Toivon vain kaikkea hyvää kaikille henkisen väkivallan uhreille ja sen jäljistä toipuville.

Atelle 💕 "Nyt olet vapaa ja mukana tuulen, saat kulkea rajoilla ajattomuuden. Olet kimallus tähden, olet pilven lento, olet kasteisen aamun pisara hento." 💕 Lepää rauhassa Atte, Sinua ei unohdeta koskaan! 🕊️🌌 #emmeunohda 👕💚

Kiitoksia teon kuvauksen sisältövaroituksesta! 👍🏼

Tää on vaan on niin järkyttävää. Voispa päästä ajassa taaksepäin ja tuonne kouluun, olla koulun opettaja ja puuttua tuohon helvettiin. Pojasta tulee mieleen lievät aspergerin piirteet. Muut lapset ovat huomanneet lapsen erilaisuuden ja pönkittäneet omaa staustaan toista alistamalla. Syyt kiusaamiselle löytyy kyllä, kun kiusaajat etsivät kohdetta.

Aivan järkyttävä ja surullinen tapaus. Lämpimimmät osan otot uhrin läheisille, tulee itku joka kerta kun kuulee jotain tästä tapauksesta 💔 En vaan käsitä miten kukaan voi tehdä toiselle, ihan viattomalle ihmiselle noin kamalia asioita.. Osasit kertoa tapauksen selkeästi ja kunnioittaen, ja videon loppuosa oli tosi tärkee ❤️ kiitos! #emmeunohda

En ole pystynyt juuri lukemaan tästä aiheesta, vaikka olen truecrimen suurkuluttaja. Tämä tapaus tuntuu poikkeavan kaikesta koskaan lukemastani tai kuulemastani, tästä tulee niin surulliseksi. Nyt uskalsin kuunnella, koska luotin sinun tahdikkuuteen, kiitos Ansu tästä videosta. 🌹Tärkeää pitää tämä tapaus pinnalla.

Kiusaaminen on niin syvältä! Itse olen joskus kiusannut (aina sanallisesti, mikä ei ole oikein sekään - kadun edelleen omaa pöljäilyä) ja mua on kiusattu paljon läpi peruskoulun aikoinaan. Olen onnekas, että mun kohdalla se kiusaaminen oli suhteellisen kevyttä (pois jättämistä, nimittelyä, pahan puhumista, tönimistä..), silti se jätti arvet joita hoidan edelleen reilu 30 vuotiaana. Sanat voi satuttaa, ne voi jäädä mieleen ja ne voi muistaa vielä vuosienkin päästä. Niitä sanoja alkaa uskomaan ja kokee oikeasti olevansa viallinen, puutteellinen, kelpaamaton.. Myöhemmällä iällä tajunnu, että kiusaajillani oli valtaosalla paha olla. Mää olin onnekas, kun mulla ei ollut tiettyjä rajotteita (ei ollut mm tiukkaa kasvatusta - tarkoitan tällä rajotteita esim "ei saa katsoa telkkaria") mitkä ois karsinu paljon asioita pois. Voimavaroja aina ollu elokuvat/sarjat, musiikki, luonto, eläimet, harrastukset (tietokonepelit/konsolipelit, piirtäminen/maalaaminen/valokuvaaminen). Kiusaaminen on opettanut mulle sen, että miten haluan minua kohdeltavan ja miten haluan kohdella muita! Opin heidän kautta mikä käytös voi satuttaa.. En halua ihmisille henkisiä enkä fyysisiä arpia tuottaa, mielummin lämpimiä muistoja! 🖤 Tähän loppuun toivotan voimia kaikille joita on kiusattu! Toivon jokaiselle kiusatulle voimia hakea apua ja löytää edes yksi ystävä, joka auttaa selviytymään ja hoitamaan arvet ettei ne avaudu uudestaan ja uudestaan.. 🖤 Ps: Te jokka kiusaatte/olette kiusanneet, miettikää kuinka pahoja arpia voitte tuottaa. Pahimmillaan teidän uhri ei jaksa taistella. Pyytäkää uhriltanne anteeksi ja lopettakaa heti! Olkaa fiksuja ja lopettakaa kiusaaminen!

Tätä kuunnellessa oli todella vaikea olla itkemättä, kun itsekin koin koko peruskoulun ajan henkistä, että fyysista koulukiusaamista, jopa myös harrastuksissa. Joka päivä tuli tappouhkauksia ja sai pelätä, kun meni kouluun. Mutta loppuen lopuks ei sitä pahaa oloa enää pystynyt pitää sisällä ja vuodatin kaiken pahan olon vanhemille. Onneksi mulla on aina ollut rakastavat vanhemmat, jotka ottaa aina kaiken vakavasti, sillä tämäkään ei ole itsestäänselvyys. Kiusaaminen loppu siihen sitte, kun tehtiin rikosilmoitus ja poliisit otti ”pahimman” kiusaajan puhutteluun. Mutta kuitenkin nyt tänäkin päivänä, kun näen niitä ihmisiä jotka aiheutti mulle helvetillistä tuskaa ja pelkoa, niin kyllä siltikin iskee pelko ja paniikkikohtaus. Mutta isot tsemppi halit kaikille jotka kokee taikka on kokenut kiusaamista, ootte todella vahvoja muistakaa se! ❤

Toivotaan että tulevaisuudessa lisätään valvontaa kouluihin ja koulukuraattoreita psykologeja ja terapeutteja, LSU jotka tekisivät yhteistyötä lasten hyväksi ja pystyttäisiin puutumaan asioihin nopeasti ja puhuttaisiin asioista entistä enemmän. Kiitos videosta ja esimerkki tapaus tarinoista josta kaikki eivät uskalla puhua

Tää on niin järkyttävä tapaus etten löydä sanoja, miten joku voi olla niin julma... #emmeunohda💚

Kiusatuksi tulemisesta ja itselleen anteeksi antamisesta osana eheytymistä tuli mieleen ajatuksia joista videolla ei puhuttu (eikä nopealla selauksella kommenteissakaan). Seuraavan tekstin tarkoituksena ei ole syyllistää tai painostaa ketään. Kaikki ajatukset joita kirjoitan on syntynyt osana omaa prosessiani ehjemmän itsetunnon rakentamista vuosien väkivaltaisen kohtelun jäljiltä. Kirjoittamieni asioiden läpikäyminen on auttanut minua itseäni ja koen että olen joutunut keksimään monet niistä ilman tukea. Haluan jakaa ne jos vaikka joku muukin löytäisi niistä itselleen helpotusta. Oma kokemukseni sekä useiden muiden kiusattujen kanssa käymieni keskustelujen lopputulos on ollut, että kiusatun eheytymisessä yksi vaikeimista asioista on se, että "täytyy toimia kiltimmin" kuin muut. Kun ihmisen tai minkä tahansa muun eliön rajoja rikotaan on luonnollinen reaktio puolustautua. Erityisesti toimintakyvyiltään samankaltaisten eliöiden vuorovaikutuksessa tekoihin vastataan usein vastaavalla teolla. Jos joku suuttuu minulle reaktionani on suuttua itse, kun joku haukkuu minua tulee mieleeni (ja joskus suustanikin) vastahaukkuja ja jos minua lyödään on luonnollinen reaktioni lyödä takaisin. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä kosto ei kuitenkaan ole hyväksyttyä. Se ei myöskään ole rakentavaa tai auta ratkomaan tilannetta pitkässä juoksussa. Viha synnyttää aina lisää vihaa ja väkivalta väkivaltaa. Kiusaamistilanteissa vastuu syntyneen koston ja väkivallan kierteestä jää lähes aina kiusatulle. Se on vaatimuksena todella iso eikä esimerkiksi tässä "Aten" tilanteessa edes toiminut. Attehan ei tiettävästi vastannut väkivaltaan väkivallalla, mutta jotta väkivaltaisen käytöksen voi taltuttaa väkivallattomasti tarvitaan poikkeuksetta resurssiylivoima. Aten tapauksessa siis isompi Attea puolustanut porukka tai merkittävä auktoriteetti olisi voinut estää väkivaltaisen kolmikon käytöksen väkivallattomastikin, mutta Atte yksin ei koskaan. Henkistä ja fyysistä väkivaltaa kokeneilla on usein itselläänkin väkivaltaisia ajatuksia. Joskus ne kohdistuvat itseen väkivaltaa kohdistaneita kohtaan ja joskus ne alkavat säteillä myös muihin ihmisiin. Toisinaan ajatukset myös muuttuvat teoiksi. Kuten edellä mainitsin tämä on luontainen reaktio; suojaamme rajojamme ja valtaamme tilaa takaisin ympäristössämme kohdistaen muihin samoja keinoja kuin meihin on kohdistettu. Mutta kuten edellä mainitsin nuo väkivaltaiset teot ja ajatukset, vaikka ovatkin ymmärrettäviä, eivät ole rakentavia. Ne ei auta kiusattua eteenpäin, ne eivät rakenna ehjempää itsetuntoa tai auta löytämään ystäviä jotka rakentaisivat väkivallatonta, turvallista ympäristöä. Pystyäkseen "eheytymään", kuten videollakin sanottiin, täytyy kiusatun tehdä usein valtava henkinen työ välttääkseen väkivaltaiseen käytökseen ja ajatuksiin takertuminen. Kiusatun täytyy luopua juuri niistä keinoista joita jotkut kokivat oikeudekseen käyttää hänen rajojen toistuvaan rikkomiseen. Tuo prosessi on omalla kohdallani ollut todella katkera ja tiedän sen olleen kivikkoinen myös muiden ihmisten elämässä. Tiedän monien ja myös itseni, alkaneen joissain välissä kyseistä prosessia kokea syyllisyyttä omista ajatuksista ja teoista. Syyllisyys on hyvä ja tarpeellinen tunne, sillä se auttaa pitämään moraalimme eheänä. Toisaalta syyllisyyden mukana tulee myös uusi haastava prosessi: kuinka antaa itselleen anteeksi unohtamatta sitä, että väkivalta ymmärrettävistä syistä ei ole isossa kuvassa yhtään sen rakentavampaa tai oikeutetumpaa kuin mikään muukaan väkivalta. Oman väkivaltaisuuden kohtaaminen on valtavan pelottavaa aina. Katkeraa siitä tulee kun oma väkivaltaisuus johtuu puolustusreaktiosta. Suosittelenkin kaikille joskus henkisen tai fyysisen väkivallan kohteiksi joutuneille, mutta myös joskus väkivaltaisesti käyttäytyneille tai toistuvia väkivaltaisia ajatuksia saaville keskusteluapua ja terapiaa. Terapeuteilla ei ole mitään syytä tuomita asiakkaitaan ja he voivat auttaa löytämään väkivaltaisen ajattelun juurisyyn sekä purkamaan sen. Loppujen lopuksi meidän kaikkien tulee kantaa vastuu itsestämme ja ajatuksistamme. Aina se ei onnistu ilman apua ja siksi sitä on tarjolla. Loppuun vielä muutama iskulause vähän tldr. tyyppisesti. Väkivalta vähenee vain väkivallattomuudella. Koston kierre on katkera katkaistava. Älä jää yksin, koska yksin et ole. PS. En uskalla laittaa tähän saatteeksi minkään kriisipuhelimen tai keskusteluavun numeroita/linkkejä kun selvästi se ei ole ollut kanavan tapana. Jos sellaisia löytyisi videoiden kuvauksista niin luulen näitä videoita katsovan sen verran kaltaisteni ihmisten joita nämä asiat koskettavat, ettei ne jäisi ihan käyttämättömiksi.

Mahtavaa työtä sulta!❤ Oot niin tärkee osa mun arkea.. kuulostaa tyhmältä nauttia näistä tapauksista. Todella surullinen tapaus😔 Pitkät videot on mun vibe, ei siis haittaa jos työt venyy😊

Tappelin aina vastaan, mutta ei se auttanut, kun olin yksin kolmea tai neljää poikaa vastaan. Tämä pienellä ala-asteella pohjoisessa 1-4 luokilla. Minut pahoinpideltiin päivittäin. Kiusaajat eivät olleet mitään ressukoita. Se oli heille tapa pitää hauskaa. He olivat kylän silmäätekevien poikia, joten opettajat eivät puuttuneet kiusaamiseen. Koulussa oli vain neljä luokkaa, sitten mentiin isompaan kouluun. Tämä pelasti minut. Kiusaajat yrittivät isommassa koulussa jatkaa kiusaamista, mutta kun uudet luokkatoverit eivät lähteneet mukaan eivätkä opettajat hyväksyneet kiusaamista, se loppui. Minun on vaikea luottaa ihmisiin ja solmia pysyviä ystävyyssuhteita. Välit vanhempiini ja ainoaan veljeeni ovat huonot. Lapsuudessani vanhempani eivät halunneet kuulla mitään huonoja uutisia ja pikkuveli alkoi kiusata minua kotona, kun huomasi, että olin koulussa vapaata riistaa.

Kiitos, kun teit tästä tapauksesta videon. Erittäin tärkeä aihe ja osui myös itselläni lähelle sydäntä. ❤

Tämä oli todella järkyttävä. Kyyneleet valui loppua kohti. Kiitos siitä, kuinka hyvin käsittelit tapauksen. Kiusaajilla on huono omakuva ja he pönkittävät sitä, kiusaamalla heidän mielestään heikompia. Itse he ovat heikoimpia.

Kiitos, että teit tämän jakson! 💗 Kaikki rakkaus ja tsempit uhrin perheelle 💔 Lepää rauhassa "Atte", nyt sinua ei satuta enää kukaan 💚

Kamala juttu. Kuvio, joka on toistunut monessa henkirikoksessa, jossa jengillä käydään jonkun avuttoman kimppuun. Video oli hyvällä maulla ja asiallisesti tehty, siitä kiitos sinulle!

Kiitos Annukka. Mulla on samat tunteet vaikka oon asunut ulkomailla 20v. Aivan hirvee tapaus. Kiitos kun kerroit näin kunnioittavasti ❤

Ja nää pojat pääsee nyt vapaaksi 😶 tuollaiset ei ansaitse vapautta ikinä. Julmia tunteettomia sadistisia poikia.

Minua kiusattiin esikoulussa, päiväkodissa, ala-astella, yläasteella, lukiossa ja useimmissa työpaikoissa. Koko skaala käytiin läpi henkisestä fyysiseen väkivaltaan. Kun kuulin tästä keissistä ekaa kertaa ja näin poliisien ihmettelevän huuli pyöreänä, että ompas mystistä, miksi uhri antoi kohdella itseään näin, pyörittelin silmiäni, että nyt oikeesti ne valot päälle. Mitä minulle sitten jäi tästä paskasta käteen? Kroonistunut masennus, ahdistuneisuushäiriö, PTSD, unettomuus, pitkäaikaistyöttömyys ja pelko ihmisiä kohtaan. Myös tämä koulussa minulle opetettu "rooli" ravintoketjun pohjalla seurasi työelämään, ja siellä samanlaisia sadistisia piirteitä omaavat ihmiset sitten kävivät (kuvaannollisesti) kiinni. Harkitsin kouluaikoina vaihtelevasti tekeväni itsemurhan tai tappamalla pahimmat kiusaajani. En kuitenkaan lopulta tehnyt kumpaakaan, kun oli rakas äiti jolle en halunnut tehdä sellaista, ja koirastakin piti huolehtia. Ainut asia mitä kadun on se, etten koskaan lyönyt kiusaajia turpaan. Olin just tällainen Koskelan uhrin kaltainen pasifisti. Palasia on keräilty vuosien saatossa lääkäreiden vastaanotoilla ja terapiassa. Aina kun sitä luulee päässeensä tapahtumista jo yli, kuulee jostain tällaisesta ja kaikki se epätoivo ja valkoinen raivo ryöpsähtää jälleen täyteen liekkiin. Sitä ei turvallisessa ympäristössä lapsuutensa ja nuoruutensa kasvanut ihminen välttämättä ymmärrä, millainen peto meidän jokaisen sisällä voi kasvaa oikeanlaisissa olosuhteissa. Siksi minusta on aikuisena tullut ärhäkkä rasismin, homo- ja transfobian ja kaikenlaisen muunkin kiusaamisen vastustaja. Ihan samanlaisia puheita ja "järkeilyä" näiden asioiden tiimoilta kuulee kuin kouluaikoina. Jos ei ole mitään "oikeaa" syytä kiusata muita, sitten sellainen keksitään, ja omista teoista ja puheista tehdään tavalla tai toisella oikeutettuja. Tartutaan johonkin missä toinen poikkeaa itsestä, toiseutetaan se toinen ihminen tai ihmisryhmä, keksitään pelottavia tarinoita toisesta ja pistetään kiertoon, ja siitä se pandoran lipas sitten vähitellen aukeaa, ellei kukaan sitä estä. Ei tarvitse olla Hitler tai Putin kyetäkseen käsittämättömiin julmuuksiin muita kohtaan. Myös vääryyksien sivustakatsojat ovat syyllisiä. Lapsena ja nuorena muut veivät minua kuin pässiä narussa, mutta nykyisin osaan tunnistaa erittäin hyvin sadistiset piirteet ihmisissä ja manipulointiyritykset. Ja tiedättekö mikä mua kammottaa? Se, kuinka usein niihin törmää. Meidän eduskunnassakin niitä on monia. Pitäkää silmällä itseänne ja kavereitanne. Jos tulee eteen tilanne, että saatte jonkun muun tai itsenne kiinni kiusaamasta, niin kysykää, että mitä helvettiä? Puuttukaa, älkääkä jättäkö siihen, vaikka tilanteita tulisi uusia. Kaikki ihmiset eivät ole luonnostaan empaattisia, ja sitä pitää harjoitella. Jos taas seuraatte ja vahvistatte synkimpiä ajatuksianne kuten nämä pojat tekivät, sitten on vaarana, että käy näin. Nämä murhaajajätkät eivät olleet mitään kaukaisia hirviöitä, vaan tavallisia poikia jotka tekivät liian monta väärää valintaa peräkkäin.

Upeaa työtä! Sua kuuntelee tosi mielellään.Hieno ele ottaa lopuksi käsittelyyn kiusaamisasia

Kiitos näistä videoista, muista kuitenkin ennenkaikkea kuunnella itseäsi äläkä meidän toiveita 💞

Tää oli kyllä aivan järkyttävä tapaus. Isoimpana kysymysmerkkinä itsellä jäänyt tästä se, että mitä helvettiä nuorten ihmisten päässä pitää liikkua että päätyy tekemään jotain näin sairasta.

tää on kyl niin järkyttävä ja kauhee juttu et ei mitään järkee.. mutta kiitos ansu kun teet näin laadukkaita videoita,, ollu tilaajana jo ihan alusta asti ja ihana nähä miten sun kanava kasvaa

Aivan naurettavat tuomiot taas. Vituttaa!

hyvä video taas, kiitos ansu❤️ ja aivan kauhee tapaus😭

Todella rankkaa kuunneltavaa... tuo alun kuvaus tästä "Atesta" kuulostaa todella paljon samalta mitä oma lapsuus ja teinivuodet oli. Koen kumminkin päässeni kohtuu helpolla koska onneksi meidän koulussa ei ollu näin armottomia kusipäitä, vaikka olisin ollutkin juuri täydellinen kohde tälläiselle niin arkana poikana. Itse kerroin kiusaamisesta vanhemmille heti ensimmäisellä luokalla niin mitään suurempaa ei siitä meidän luokalla koskaan kehittynyt kun asia nostettiin heti pöydälle. Samaistun kyllä tuohon hyljetyksi jätetyksi tuloon täysillä. Yksinäisyyttä on saanut kokea lähes koko elämän ja vasta parikymppisenä oppinut sosiaalisiataitoja ja vasta näin kolmekymppisenä alkanu kunnolla pärjään näiden asioiden kanssa. Nille jotka tota käy nyt läpi niin sanon sen et aina kannattaa pyytää apua vaikka se tuntuis kuinka mahdottomalta ja noita kusipäitä ei tarvi koko elämää kestää. Kyl se elämä jossain vaiheessa hymyilee!

Ihmettelen sitä, etteivät tekijät saaneet syytettä myös raiskauksesta. Olisiko tilanne toinen, jos uhri olisi ollut tyttö?

Minua kiusattiin todella rankasti koulussa, oli myös kertoja kun isä vei sairaalaan kun olin mustelmilla ja hampaat murjottuina tullut kotiin. Opettaja tokaisi silloin että "On sussakin varmasti joku vika kun vaikka missä koulussa oot niin aina tuut kiusatuksi". Tämän kuunteleminen herätti muistot eloon, mutta olen oppinut käsittelemään ne niin, että pohdin, kuinka pitkälle tässä henkisen toipumisen matkassa on jo tultu, eikä suunta ole kuin eteen ja ylös. Aikanaan kun olin Tinderissä, entinen kiusaajani antoi tykkäyksen. Estin, kun tunnistin, mutta mietin välillä, olisiko pitänyt tavata ja kertoa kaikki, minkä muistin hänestä. Mene ja tiedä, tuskin olisi kannattanut, mutta tuollaista skenaariota pyörittelin, josko olisi edes vähän miettinyt.

Kiitos taas Ansu! Tätä videota on odotettu

Jouduin skippaan osan tästä koska en edelleenkään pysty lukemaan tai kuulemaan tästä. On sellainen tapaus jota en millään pysty käsittämään tai käsittelemään. Tästä aikanaan kuin luin pätkiä uutisista tuli fyysisestikin niin paha olla etten lukenut asiasta enään kun en itkultani saanut edes unta. Oma lapsi on muutaman vuoden nuorempi ja omat henkilökohtaiset traumat kiusaamisesta vaikuttaa tässä myös.

Omasta mielestäni nuo saivat aivan liian lievät tuomiot. Noin sadistisia ihmishirviöitä ei ikinä pitäisi päästää enään vapaalle jalalle…

Kiitos videosta. Hienoa, että kerroit asiat niin kuin ne tapahtui. Ihmiset saavat tietää mitä "atte" joutui kokemaan ja kuinka sairaita nää ihmiset on. Iso osaanotto ja voimia läheisille. Ja Ansu sä ansitset lepoa tän tapauksen kuvaamisen jälkeen. 💕💔

Tää on uskomattoman surullinen tapaus. En pysty käsittämään, miten kukaan voi tehdä toiselle ihmiselle näin julmia tekoja ja anelu lopettamaan on kuin bensaa liekkeihin. Miten? Jos kolme nuorta poikaa, jotka mielentilatutkimuksissakin on todettu syyntakeisiksi pystyy tällaiseen tekoon niin mikä on mennyt pieleen.

Tää on kyllä niin kamala tapaus, että oli tosi vaikeaa kuunnella tätä ja se johtuu siitä, että tämä on vielä niin tuoreessa muistissa.

Tää tapaus on ollut poikkeuksellisen ahdistava ja siinä on piirteitä joita on vaikea ymmärtää, esim 1.Miksi näin monta henkilöä menee mukaan johonkin näin järkyttävään, eikö kukaan heistä ala miettiä et pitäiskö mun tehdä jotain estääkseni tämän? Ja 2.Ilmeisesti tässä ei ole tullut ilmi mitään järkevää motiivia, eli ei ole kyse vaikkapa sellaisesta että joku on tehnyt jotain anteeksiantamatonta(esim hyväksikäyttö)ja tämä kostetaan, käsittääkseni kyseessä on ollut melko kiltti ja rauhallinen, ja varmaankin muista hyvää olettava tyyppi kun hän on paikalle mennyt. Ja tuo muistin toiminta+todistajanlausunnot on kiehtova aihe. Itse en luottaisi omaan muistiini etenkään kasvojen suhteen, ja on hullua että joskus kauan sitten on ihmisiä tuomittu esim sillä perusteella että lapsi on sanonut "Kyllä se varmaan tuo oli", nykyään osataan sentään jonkun verran ottaa huomioon että lapsi todistajana on monestakin syystä ongelmallinen, ja ylipäätään muisti ei ole suoraviivainen toiminto.

Kiitos loistavasta videosta jälleen❤ Voisin ehdottaa Sari Liinaharjan ja Heidi Härön tapauksia. Liinaharjan tapausta tutkitaan taas ja se on yksi Suomen rikoshistorian suurimmista mysteereistä. Molemmat tapaukset vanhoja, vuodelta -87.

Pikkusen pelottavaa miten samanlainen mun kiusaamistarina on Aten tarinan kanssa… Sillä erolla et mua ei koskaan hakattu. Olin 12 vuotta koulukiusattu ja vaikka selvisin vähäisillä fyysisillä vammoilla, henkiset arvet on sitä syvemmät. Toivottavasti joskus kiusaamiseen pystytään puuttumaan paremmin niin että Aten tarina ei toistu.

Tämä on video jota olen pelännyt tulevaksi. Jouduin vakavasti miettimään katsoakko vai ei - no nyt se on nähty ja kuultu. Ei muuta kommentoitavaa kuin että toivon ettei karma unohda.

Kiitos Ansu! Kerroit todella koskettavasti tämän järkyttävän tarinan. 💔 Itsekin kuuntelin tuon kirjan viime vuonna ja voin pahoin. Tieto lisää tuskaa, mutta pään kääntäminen ja silmien sulkeminen ei auta ketään, vähiten uhria. 😔 On tärkeää, että tiedostamme, että tälläistä hirvittävää kiusaamista tapahtuu jopa suomessa, ja että voimme mahdollisesti ennaltaehkäistä tälläisen uusiutumista. Häikäilemättömiä ja todella sairaita poikia nämä "kaverit"/kiusaajat/murhaajat. 🤮 Hyi hitto! Atte parka 😭 May he rest in peace❤️ Huonoon kohteluun ns.tottuu. Tarpeeksi kun saa paskaa niskaansa, niin varmaan ajattelee, ettei ansaitse parempaa kohtelua ja on vähään tyytyväinen. Alkaa itsekin tosiaan syyttämään itseään, vaikka syyllisiä ovat vain ja ainoastaan kiusaajat.

Osaan samaistua tähän juttuun erittäin paljon, koska mulla oli lähes samanlainen lapsuus tämän Atte'n kanssa, ilman sitä osaa että hakeuduin kiusaajien seuraan ja selvisin elossa kaikesta siitä helvetistä. Paraneminen vie silti koko elämän verran, eikä asioita voi unohtaa vaikka kuinka yrittää pitää muita asioita mielessä. Synnyin 90- luvulla(poika) ja jouduin kiusatuksi & syrjityksi päiväkoti-ikäisestä alkaen aina nuoreen aikuisuuteen saakka. Asuin Pohjois-pohjanmaalla pienessä kylässä, jossa melkein kaikki oli sukua toisilleen paitsi minä. Isä oli alkoholisti ja vanhemmat erosi, kun olin 8v, joten jäin yksinhuoltaja-äidin kotiin. Mua kiusattiin pääasiassa huonosta hygieniasta, josta en silloin pienenä lapsena ymmärtänyt mitään. Aina kun yritin tulla mukaan, niin joku oli aina sanomassa :"Me ei haluta leikkiä sun kanssa. Sää haiset!". Joten suurimmaksi osaksi päiväkoti aikaa jäin kotiin nukkumaan. Ala-asteella oli pääosin samanlaista ja se vain paheni kolmosluokalla, kun mua pari vuotta nuoremmat lavasti mut varkaaksi, kun halusin lainata yhden perheeltä Godzilla (1998) VHS-kasettia. Olin laittamassa sitä reppuun, vaikka olin kysynyt lupaa ex-kaverin pikkuveljeltä ja silti yhtäkkiä hetken päästä se huutaa sen vanhemmille "Tuo poika varastaa meidän videoita!" jolloin sen isä tarraa mun paidan niskasta voimalla ja retuuttaa mut ulos niiden talosta. Seuraavana koulupäivänä se ja kolme sen kaveria kiusasi mua noin 10 vuotta, joka kerta kun ne näki mut ja tuli pahoinpitelemään, heitteleen kivillä ja sanomalla aina, että :"eipä kannata varastella!". Pahimmassa tapauksessa puolet koulun oppilaista oli 3-9 luokkien aikana ollut osallisena mun syrjinnässä ja kiusaamisessa. Joskus ne oli jatkuvaa Vietnamin sotaa, jossa jouduin olemaan koko ajan korkeassa stressitilassa ja suunnitella etukäteen kaikki poistumis- ja pakoreitit, ettei mua jahdattaisi ja hakattaisi/kidutettaisi välitunneilla tai raahattaisi johonkin syrjäiseen paikkaan aikuisten silmiltä. Korkean stressitason ja murrosiän ansiosta mun hiukset alkoi tippumaan ja 15-16 vuotiaana olin jo pälvikalju, joten piti aina sheivata hiukset pois siitä eteenpäin, koska yritin välttää kaikkia mahdollisia kiusaamis-tekosyitä muilta. Jouduin yläkoulussa aina hankaluuksiin, kun en pystynyt koskaan keskittymään koulunkäyntiin, niin koulumenestys oli aina välttävällä tasolla, jopa lukiossa kun sitä yritin useita vuosia suorittaa, jopa eri kouluissa. Teininä sairastin jo vaikeaa masennusta ja oireet oli samat kuin Atella. Sitä on jatkunut koko aikuiselämän ajan ja syönyt lääkkeitä joka päivä. 2008 luvulla puhutti paljon koulusurmat ja uhkauksia oli eri puolilla suomea. Noin puoli vuotta sen jälkeen napsahdin kiusaajalle ja siitä suurenneltiin koulusurma-uhkausta ja pohjoispohjanmaalla, olin pääepäilty, koska kiusattu, eristäytynyt ja vaikeasti masentunut ja halusin kostaa kiusaajille, sitä koskaan tekemättä. Ne 3-4 neljä kiusaajaa ei koskaan saatu syytteisiin ja mua ei uskottu kun olin aina 1 vs 4 vastaan hitaana ylipainoisena. Ne muutti pohjoiseen päin Oulun seudulle ja minä muutin päinvastaiseen suuntaan. Niiden vanhemmat ei kuulemma ollut tietoisia niiden tekemisistä koskaan. Oon joutunut olemaan terapiassa 14+ v alkaen ja ollut kuntoutuskodeissa useita vuosia, pitänyt opetella kaikki arkitoiminnot uudelleen aikuisena kotikuntoutuksessa. Piti olla jatkuvasti sitoutunut terapian tapaamisiin jotta saisin traumaterapiaa 32-vuotiaana. Olin nuorena itsetuhoinen ja yritin sitä lukuisia kertoja onnistumatta, kunnes joskus sairaalassa lupasin tunnollisena lääkärille, etten yritä sitä enää koskaan. Se viimeinen kerta tapahtui joskus parikymppisenä. Oon kyseisen historian takia aina ollut erittäin varautunut ja skeptinen vieraisiin ja vaikein aika oli, kun olin alle 30v. 30v+ elämä alkoi helpottumaan ja elämäntaso parantumaan terapioivassa kuntouttavassa työtoiminnassa, toiveikkaana että joskus pääsisin palkalliseen työelämään. En oo varsinaisesti koskaan ollut palkallisessa työssä ja opinnoista ei oo koskaan tullut mitään, kun joka koulussa aina koetilanteissa saan paniikkikohtauksen ja menen lukkoon. Joten en oo koskaan voinut suorittaa tutkintoa vaikka oon yrittänyt noin 4-5 koulutuksessa. Mutta vapaa-ajalla opiskelu toimii omissa oloissa. Mulla on 1-2 läheistä ystävää ollut aikuisena ja niihin tutustunut nettiroolipeleissä. Vietän edelleen aikaa pääasiassa omissa oloissa ja elän omilla ehdoillani. Paitsi silloin kun pitää käydä työtoiminnassa ja terapiatapaamisissa. Nyt oon ollut noin puolivuotta Traumaterapiassa ja se on auttanut ihan suunnattomasti arjessa. Ero on kuin yö ja päivä, on voimavaroja jopa tehdä jotain ja käydä harrastamassa liikuntaa. Ja opiskella nettikursseja tulevaa ammattia varten. Harrastan mindfulnessia, meditaatiota ja mulla on buddhalaisia moraaleja sekä uskon karmaan. Kyllä ne kiusaajat on saanut negatiivista karmaa loppuelämäksi, niin ei tarvii kostaakaan. En uhriudu historiani takia, vaan ajattelen itseäni ennemminkin selviytyjänä. Kun muuttaa perspektiiviä, miten näkee vanhat asiat, niin tulevaisuus tuntuu toiveikkaammalta, kun osaa ajatella itseä selviytyjänä maanpäällisestä helvetistä. Atten tapaus on surullinen kieltämättä. Voimia Atten perheelle ja läheisille. Mikään ei kestä ikuisesti, ei kivut eikä onni, valitettavasti kuolema on ainoa. Toivottavasti Atte on nyt paremmassa paikassa.

Pitää ihan lisätä vielä, että oma henkinen parantuminen koulukiusaamisesta lähti omasta järjen valon tulemisesta. Vaikka siis ylä-aste oli ihan hirveää aikaa koulussa jossa oli ns. "nollatoleranssi kiusaamiseen" niin eipä siihen puututtu mitenkään. Kiusaaminen loppui sitten kymppiluokalla, kun sain omat kaverit ja ystävät ja enemmän ystäviä amiksessa. Mutta sitä silti piti monia entisiä kiusaajia mm. facekavereissa. Sitten koitti 2012 vuosi ja järjestettiin luokkakokous minne osallistuin - ja oli mielenkiintoista huomata, kuinka moni ylä-asteen taakse jättänyt taantui takaisin samanlaiseksi pelleksi, mitä oli ollut ylä-asteella, kun "vanha porukka" oli koossa. Eka päivä meni ryypätessä kuten aikuiset yleensä tekee ja aloin yllättäen saamaan osakseni taas sitä tuttua nälvintää ja porukasta pois sulkemista, vaikka minua ei olisi edes tarvinnut kutsua sinne... Joka tapauksessa lauantaina ymmärsin vain, että oon tyhmä! Tyhmä, että vaikka ylä-asteesta oli kulunut melkein 10 vuotta, niin edelleen hain näiltä idiooteilta hyväksyntää - mitä en edes tarvinnut. He eivät olleet kavereitani, eivätkä ystäviä. Minulla oli omat jutut ja ystävät ja yksikään heistä ei kuulunut siihen lähipiiriin. Se hetki, etten tarvitse näiden ylä-asteen luokkapellejen hyväksyntää oli vapauttava tunne. Sain rauhassa haistattaa kaikille vitut ja lähdin pois kyseiseltä mökiltä ja tapahtumasta - ja poistin jokaisen pellen facesta, ei oo paljon kiinnostellu heidän kuulumiset, enkä uhraa heille pahemmin ajatuksistani aikaa.

Naurettavan lyhyen aikaa joutuuvat lusimaan noin hirveästä teosta.

Miks me ei näille tappajille anneta oikeeta tuomiota eli oikeet nimet ja kuvat lööppien etusivuillle… vitut mistää alaikäsyydestä

Oon yrittänyt välttää tätä aihetta kaikin tavoin tähän asti, koska tää tapaus saa mut vaan niin vihaiseksi. Ei varmasti oo helppoa ylipäänsä tehdä tästä videota.

Tää on vaan niin järkyttävää kuunneltavaa 😔😔

On todella tärkeää oppia vetämään rajoja sen suhteen mitä itselle saa tehdä ja mitä on oikea ystävyys. Se ei ole itsestäänselvyys. Tämä ei ole välttämättä mitenkään vanhempien vika, joillekin nämä asiat on vaikeampia. Omalla lapsella on ollut samaa, sydän itkee kun toinen tarkoittaa vaan hyvää ja haluaa olla ystävä ja luulee ansainneensa kaiken. 😭

Mikä tekee ihmisistä hirviöitä? Miten jotkut ihmiset pystyvät näin hirveisiin tekoihin?

Mä olen Asperger ihminen. Samaistun todella paljon Atten ongelmiin ja haasteisiin jotka hän kohtasi arkielämässään. Kyllä se on niin että pahinta väkivaltaa on toisen ihmisen jättäminen kokonaan ulkopuoliseksi. Uskon että sen takia Atte myöskin palasi heidän luokseen aina uudestaan. Tämä tapaus on sydäntäsärkevä ja hirveä. Kiitos kuitenkin että jaoit tämän tarinan. Teit sen todella hienosti ja ammattimaisesti.

Voi poika parka 😭😭😭💔💔💔

"tää ei ole normaalia, tää on sairasta,tosi sairasta"! Siis ihan järkyttävää! Teki paha kuunnella,mitä kaikkea sille on tehty! Miten ihminen voi olla noi sairas ja saada olla että toista sattuu!!?? Lapsuuden kaverit muuttui kokonaan Attella :( Järkyttävä tapaus

Hei Annukka, mulla olis sulle keissiehdotus! Oon aikanaan lukenu tästä paljonki, mut olis TOSI mielenkiintosta saada sun versio, eli Travis Alexanderin murha (murhaaja Jodi Arias, ex-tyttöystävä) vuodelta 2008. Tosi raaka, mutta myös mielenkiintoinen jos näin voi sanoa. Sä teet niin mahtavaa pohjatyötä ja sun kerronta on erinomaista, että kiinnostais tää sun kertomana 🤩

hyvä video ja tosi hyvä että varotit esim kohassa 25:00 että ei kannata kattoo jos on herkkä❤️ hirvee tapaus mutta kiitos että teit tän❤️

Mä ite jonkin verran pystyin samaistua Aten tohon vähän erikoisemapaan käytökseen ja mietin et voisko Atella olla tyyliin Autismi ittelläni on Asperger ja mua esim ahdistaa tausta melu ja suuret ihmis massat, mulla on myös valikoivuutta syömisessä ja oon kans semmonen et jonkun asian on oltava tismalleen samalla tavalla kuin se on aina ollut. Toi Aten käytös kyl vaikuttaa jonkin verran siltä et voi mahdollisesti olla jokin synnynnäinen sairaus taustalla. ( mut tää on vaan mun spekulaatiota enkä voi tietää mitään varmaksi)

Ihan järkyttävää 😭😭😭😭 voi Atte rakas..lepää rauhassa. Kunpa olisin tiennyt asiasta ja päässyt auttamaan attea. Ihan kamala tapaus kertakaikkiaan 😭🤯😳

Kiitos kun teit tästä videon, Tärkeä aihe❤ #emmeunohda

Yes , ihanaa hyvä Ansu 🙋‍♀️💞

Tää on järkyttävää, koen surulla myötätuntoa Atten vanhempia kohtaan ja itse Attea. Annukka, sinulla on mahtava ääni jota kuuntelen mielelläni kun teen luovaa työtä kotona Itseäni on kiusattu myös, sanoin ja kotona fyysisestikkin henkisen väkivallan oheella. // Varoitus: ei herkemmille // . . Ylä-asteella oli myös, tämmöinen jätkäporukka, joka otti minut silmätikukseen ja keksivät jostain, että olen tuleva murhaaja tai kouluampuja, koska olin niin erilainen tuolloin kuin muut nuoret. Meinasin myös, samaten kuten Annukka sinun läheisesi veitsikokemuksen mukaan, ottaa itse veitsen ajatuksella:"Noh, sitä saa mitä tilaa. Tehdään heidän unelmistaan totta." Lopulta en sitä tehnykkään ja pitkään oireilin koulussa ja kotona, puhumalla itsetuhoisesti ja saamalla paniikkikohtauksia (myös, koska kotiolosuhteet olivat järkyttävät). Eräänä päivänä, en vain kestänyt ja päätin liikuntatunnilla, pukuhuoneessa kuristaa itseäni kaulahuivilla jolloin minut löydettiin sinertävän violettina lattialta (olin tuolloin vielä hieman tajuissani). Terveydenhoitaja (joka oli minulle tärkeä, sillä kävin hänellä viikottain juttelemassa, aivan ihana

Oon vuosia kuunnellu/kattonu todella paljon tosirikostarinoita ja harmi sanoo, mut oon tässä vaiheessa jo aika tottunu näihin, mut tän jutun ku kuuntelin ekan kerran podcastina niin oli todella paha olla. Siinä selitettiin niin yksityiskohtasesti ja tarkkaan mitä nuo tekivät uhrille, ja myös sekin kun on itse ollut koulukiusattuna vaikutti paljon tunteisiin. Tuli todella turhauttava olo ja oikeesti oksetti et miten ihminen voi tehdä noin toiselle.. Todella kuvottavaa

Mua kiusattiin koko ala-asteen ajan, syrjittiin tosi usein ja haukuttiin sekä muuten vain tehtiin selväksi etten kuulu mukaan. Mulla oli myös just yksi tyttöporukka, joiden kanssa vietin aikaa ja jotka eniten kiusas mua, mutta silti joka ikinen kerta hakeuduin niiden seuraan, koska yksin jääminen olis ollu mulle niin paljon kamalampaa. Mua hävetti olla yksin enkä esim edes kehdannut mennä ulos yksin esimerkiksi syömään kuin vasta nyt melkein parikymppisenä. Silloin en myöskään kertonut kiusaamisesta kenellekään vasta kuin 6 luokalla ja sekään ei mennyt kovin hyvin, koska opettaja jolle kerroin sivuutti asian ja kierrellen sanoi kaiken olevan mun vika. Uskon että syy miksi en itse ollut ollut kertonut kiusaamisesta oli siksi, etten tiennyt olevani urhi. Elin ikään kuin kuplassa, jossa ajattelin, että "tämä on kurjaa, mutta kai sen pitää olla näin". Vasta myöhemmin olen tajunnut että mitä silloin jouduin kokemaan. Kiusaaminen on pelottava asia, sitä tapahtuu usein ja sitä ei myös usein näe. Toivottavasti joskus olis asiat paremmin ja kaikki hyväksytään semmosina ku ne on

Mä olin tuolloin töissä aiemmin aamulla lähistöllä olevassa Alepassa, jossa nää juipit kävi kyläilemässä illemmalla. Poliisi soitti kyseiseen kauppaan viikko myöhemmin ja pyysivät videotallenteita. Pomo oli vaan todennut, että katsoisi kyllä mielellään, mutta kun vain tietäisi, että ketä sieltä etsiä. Mulla oli yön jälkeisenä aamuna klo 6 aamuvuoro. Tieto mulle tuli maanantaina median kautta. Sen lisäksi uhrin poiminut ruumisauton kuljettaja kävi kassalla samana päivänä, kun kyttä oli soittanut ja häneltä sai pintaraapaisun tilanteesta. True Crimea ei ikinä ahmi liikaa. Opiskelen nykyisin journalistiikkaa/viestintää ja olen muutenkin tekemisissä näiden asioiden kanssa opintojen ohessa.

Hei,video Seinäjoelta, kun Kasperissa kadonnut, sittemmin. -kuolleena löytyneen K-P Savolaisen tapauksesta " kukaan ei tiedä" ja 90kg: n on siirretty kerr.talosta viereiseen kerr.taloon " kenenkään näkemättä". Mikä motiivi?!

Olin itsekkin kiusattu koko ala-asteen koska pojat kiinnittivät minuun enemmän huomiota ja koska olin ujo, eli olin helppo kohde. Olen iloinen että kerroin siitä omille vanhemmille ja asiaa käsiteltiin. Ei se keskusteluilla loppunut, mutta helpotti kummiskin. Haluan sanoa jokaiselle jota kiusataan tällä hetkellä, että syy ei ole millään tavalla sinun. Minulle aikuiset kertoi aina siitä, että kiusaajilla itsellään on vain huono olla, eikä sitä osannut silloin nuorempana ottaa tosissaan, mutta niin se oikeasti on. Minä jouduin käsittelemään nämä asiat uudestaan vanhemmalla iällä ja olen iloinen että pääsin niistä yli. Kaikki nämä kokemukset ovat tehneet minusta vahvemman mitä koskaan ja nyt osaan puolustaa itseäni ja muita ympärilläni. Ja kiusaajille viesti. Te ette selvästikkään osaa ajatella sitä mitä teidän teot tekevät ihmiselle. Mutta ottakaa hetki ja miettikää. Kohtele muita niinkuin haluaisit että sinua kohdellaan. Kiusaaminen on ihan perseestä.

Olin itse koulukiusattu ~8 vuoden ajan ihan siihen pisteeseen että uhattiin tappaa kun seuraavan kerran tulen kouluun. Vielä aikuisena, melkein nelikymppisenä, kärsin seuraamuksista ja vaikutukset ulottuvat ihan päivittäiseen elämään. Kiusaajat ei ymmärrä kuinka kokonaisvaltaisia seuraamuksia heidän teoillaan on -- jos joku nyt vaikka sitten ei kuolekaan siihen kiusaamiseen, se muuttaa kyllä kiusatun koko loppuelämän.

Ihanaa että teet näitä 👏🏻❤️ Ihana toi alku! True fans tukee sua 🙏🏻😊 Ja tää on julmin henkirikos tällä vuosikymmenellä 🥺

Moi, tosi hyvä video jälleen:) Mul ois yks murha mysteeri, josta ois mukava nähä video. Kyseessä on siis toooooosi tuore murha. Se oli joku et neljä opiskeliaa murhattiin Idahossa, se on kai jotenkin tosi tuore murha. Ja aattelin et jos jossain vaiheessa voisit tehä siitä videon, sen verran mitä siitä jo tiedetään ja kertoisit sun tuntemukset siitä keissistä:))

Mun lapsuudessa oli koulukiusausta paljon itse olen ollut koulukiusattu esikoulusta asti. Ala koulussa oli myös opettaja joka löi oppilaita. Itse olen sitä mieltä että ketään ei saa kiusata

En pysty kuuntelemaan tätä sittenkään alkua pidemmälle. Mun oma poika on erityisherkkä ja samoja piirteitä mitä tässä Atessa💔😭 En myöskään pystynyt lukemaan tästä tapauksesta mitään yksityiskohtia silloin kun se tapahtui.

Mulla on joku aavistus kiusaamisesta. Mua kiusattiin 1. luokka - ammattikoulun viimeinen eli niin kauan kuin kiusaaminen on mahdollista. Asian tiesi mun vanhemmat ja sen tiesi myös opettajat mutta vain ala-asteen opettajat yritti auttaa (vanhempien lisäksi). Ylä-asteella puolestaan oli opettaja joka tuki kiusaajien toimintaa ja ammattikoulussa myös oli opettaja joka myös oli satunnaisesti samanlainen kuin kiusaajat. Ammattikoulussa opin siis kokemuksen kautta että elämässä ei kukaan auta jos ei itse tee mitään asioille ja niin mina teine mutta yksityiskohtia en kerrao, sanon vain että lopulta ne kiusaajat halusi yllättäen olla mun kavereita.

Kiitos että kerroit tämän. Ja käytit keksittyjä nimiä. Vaikka vieläkin tuli itku tapauksesta

Ajatella että nuo tekijät on ensivuonna jo vapaita vankilasta.... Hienoa...

Ihmiset vain voivat huonosti ja eipä se ole mikään yllätys tässä pakonomaisessa suoritus yhteiskunnassa, jossa aika ei riitä pysähtymään hetkeksikään katsomaan ympärille, että kuinka läheiset ja tuttavat voivat. Ihmiset ovat vioittuneita.😔 Kiitos videosta!!!👍

Kiduttamista ei voi sanoa enää kiusaamiseksi! Miksi alaikäisten väkivaltaa sanotaan kiusaamiseksi?Jos aikuiset tekee samaa, on se raakaa väkivaltaa.

"Atte" ei ansainnu tota kohtaloo :( lepää rauhassa❤🕊

Täysin näin, ton loppuosan kanssa! Itselleen anteeksianto on ensimmäinen ja sitte alkaa käsitellä. Mäkin oli koulukiusattu tietyssä iässä mutta kun olin aina niin iso ja vahva, niin kukaan ei uskaltanu käydä käsiksi. Sen jälkeen halusin suojella muita ja musta tuli voimailija ja 30 vuotinen ura turva-alalla ja portsarina. Tiedän kyllä mistä puhutaan...

Todella hyvä video. Kaikenlainen kiusaaminen on syvältä ja toivottavasti näihin puututaan jatkossa paremmín, ettei tämmöinen toistu enää ikinä.

Tää on niin sydäntäsärkevää 😭

Tämä tapaus menee joka kerta ihon alle. En ymmärrä miten kukaan on kykenevä tän kaltaseen julmuuteen. Sydän särkyy.

Tää on kyllä ihan sairas keissi. Voivatko teinit tänä päivänä näin pahoin.. Tai no eipä omistakaan teiniajoista oo kuin hetki, t. vähän päälle kolmekymppinen. Btw, hyviä ja mielenkiintoisia videoita teet, oon jonkun aikaa tilannut sua. Jatka vaan samaan malliin. 👍

En pystynyt kuuntelemaan alkua pidemmälle. Asia on yksinkertaisesti liian rankka käsitellä, vaikka olen vuosien aikana törmännyt kaikenlaisiin veritekoihin.