Helmikuussa 1922 käytiin Pohjois-Suomen rajaseuduilla niin sanottu läskikapina. Neuvosto-Venäjän puolelta oli Suomeen tunkeutunut joukko aseistettuja punaemigrantteja, jotka ryhtyivät ryöstämään alueen metsätyömaita ja värväämään niiden työläisiä "Pohjolan punaisen sissipataljoonan" joukkoihin. Retkikunnan johtaja, joka käytti nimeä "Jahvetti Moilanen", julisti koko Suomessa vallitsevan yleinen vallankumous, ja nyt olisi raatajajoukolla parempi mahdollisuus voittaa "lahtarit" kuin neljä vuotta aikaisemmin sisällissodassa. Tosiasiassa retkikunta kääntyi pian takaisin Neuvosto-Venäjälle, eivätkä sitä jahtaava rajavartiosto ja suojeluskunnat ehtineet edes tulikosketukseen.
Oliko läskikapina siis vain ryöstöretki? Oliko se Neuvosto-Venäjän vastaveto Itä-Karjalan kansannousulle, johon oli lähtenyt suomalaisia vapaaehtoisia? Miten kävi kapinallisten? Ja mistä kapina sai omituisen nimensä?
Lähteet:
Vallankumouksellisia, vakoilijoita ja aseveljiä : myyttejä ja tosiasioita Lapin historiasta 1910-luvulta 1940-luvulle | Mikko Uola
Heimosotien historia | Jussi Niinistö
Musiikki:
Varsovan laulu
Aihesanat:
läskikapina,1922,vallankumous,historia,historiaa suomeksi,punaiset,valkoiset,sisällissota,vapaussota,luokkasota,punaemigrantit,punapakolaiset,punaupseerit,heimosodat,itä-karjalan kansannousu,syyt,bolsevikit,neuvosto-venäjä,jahvetti moilanen,janne myyryläinen,lappi,pohjois-suomi