TURUN LINNA (ruots. Åbo slott) on 1280-luvulla Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.
Nykyään Turun linna luetaan Suomen tärkeimpien rakennushistoriallisten muistomerkkien joukkoon, ja Museovirasto on määritellyt sen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2] Se on myös yksi Turun merkittävimmistä nähtävyyksistä. Vuonna 2006 linna oli Varsinais-Suomen viidenneksi suosituin matkailukohde 133 401 vierailijallaan
---------------------------------------------------------------------------------------------------
LUOSTARINMÄKI on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Yli 200 vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Luostarinmäki sijaitsi kaupungin laidalla, jossa tonttimaa oli halpaa. Mäestä muodostuikin vähävaraisten asuinalue, jossa elettiin pitkään maalaismaisesti omavaraistaloudessa.
Palon jälkeen Turkuun laadittiin uusi, paloturvallisuutta korostava asemakaava. Luostarinmäen tiheään rakennetut puutalot määrättiin purettaviksi. Tieto purku-uhasta joudutti alueen rappeutumista ja yhä useampi talonomistaja muutti pois Luostarinmäeltä. Turun kaupunki lunasti rakennukset yksi toisensa jälkeen.
Turun historian kannalta arvokkaan rakennuskannan säilyttämiseksi alueesta tehtiin ulkomuseo, johon talletettiin teollistumisen myötä häviäviä turkulaisia käsityöalan verstaita. Tarkoituksena oli myös pitää käsityöläisyyttä elävänä työnäytösten avulla. Verstaitten lisäksi museoon sisutettiin koti-interiöörejä kertomaan 1800-luvun elämäntavasta ja asumisesta.
Luostarinmäen museokortteli avattiin yleisölle 29. kesäkuuta 1940. Museoalue käsittää 14 pihaa, joiden rakennuksiin on sisustettu noin 80 museointeriööriä.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
TURUN Keskiaikaiset markkinat on Turussa järjestettävä Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma. Tapahtuma järjestetään vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa Turun Vanhalla Suurtorilla. Keskiaikaiset markkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Vuosina 1996-2010 tapahtuman järjestäjänä toimi Turun kaupunki. Vuonna 2010 perustettiin markkinat sittemmin järjestänyt yhdistys Turun Suurtorin keskiaika ry.
Keskiaikaiset markkinat on Turussa järjestettävä Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma. Tapahtuma järjestetään vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa Turun Vanhalla Suurtorilla. Keskiaikaiset markkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Vuosina 1996-2010 tapahtuman järjestäjänä toimi Turun kaupunki. Vuonna 2010 perustettiin markkinat sittemmin järjestänyt yhdistys Turun Suurtorin keskiaika ry.
Markkinoiden sisältö koostuu käsityöläisten työnäytöksistä, torimyynnistä, teatterista, nukketeatterista, musiikista, sirkuksesta, tanssista ja monipuolisesta tieteellisestä ohjelmistosta, kuten luennoista ja opastetuista kierroksista. Keskiaikaisten markkinoiden suurimpia yksittäisiä ohjelmakokonaisuuksia on Vanhalla Suurtorilla tapahtuva markkinanäytelmä.