Hyviä pointteja. Ajat ovat muuttuneet siitä, kun hakattiin miestyönä. Miestyönä hakkuussa painotettiin raskainta pöllien siirtelyä minimiin. Itse, metsän omistajana ja aikoinaan hankintahakkuita harvennuksilla tehneenä pidän hyvin tärkeänä asiana edelleenkin kaikissa harvennushakkuissa sitä, että ajouralle ja erityisesti kuusten juurien päälle saadaan havuja juuristovaurioiden suojaksi, hakkaapa nyt sitten mies vai moto! Tämänkin asian kyllä mainitsit, kiitos. Lumikerros on tietenkin suuri apu, mutta havuja ei vähän lumen aikana korvaa mikään.

Kiitos Jouni videosta. Oma kokemus omiin metsiin kehittyneestä tekniikasta on jotakin ajouralle kaadon ja letityksen väliltä. Ajokalustona on 700cc mönkijä ja Kranman vaunu vedolla ja nosturilla. Tasaikäisrakenteisessa metsässä poispäin uralta on ihan ok, saadaan hakattua mepaa. Lähimmät niput on valmiiksi kuormaimen ulottuvilla, kauemmat joutuu vetämään hydraulivinssillä. Tämä tekniikka on kuitenkin nopeampi kuin käsin puljata kasoja. Kun alle jäävää puustoa ei tarvitse varoa niin ok menetelmä. Ajouria ei varsinaisesti tarvita ja enskassa jäävää puustoa on enemmän mikä palkitaan sitten kakkosharvennuksella. Vaatii siis kahden tai kolmen harvennuksen hakkuuohjelman. Kaksijaksoisissa sitten taas täytyy enemmän letittää uralle. Puukasat tulevat n. 45 asteen kulmaan ja se pienikin ajoura saa havut alleen. Kaksijaksoisessa poistettava puusto on usein tukkia tyveltä, eli niitä joutuu sitten käännellä, mieluummin vinssillä kuin lihaksilla. Poispäin ei voi kuitenkaan kaataa, sillä nippujen veto tuhoaa kaiken alla kasvavan. Menetelmä on toki työläs, mutta saa onnistumaan toisen kierron kohtuu nopeasti ja NNA pysyy korkeana kun samalla kerralla poistuu ylempi jakso ja alempi laitetaan raivaten kasvatustiheyteen. Lopputuloksena on täystiheä toinen kierto minkä alkuinvestointi on taimikonhoito YPP jälkeen. Vielä olen laskenut kannattavammaksi kuin 20% kasvupinta-alan uhraamisen isoille urille ja koneella alemman jakson tuhoamisen. 1,5-2m ura riittää ja sen verran nyt puillakin pitää olla jo väliä. Pitää vaan huolehtia, ettei tuhoa juuria ja runkoja alla. Valtamenetelmäksi ei ole, mutta omaa eläkettään rakentavalle nuorelle ok kun enskaa ja ypptä sen verran, että koneinvestointi jää maltilliseksi per motti.

Hieno video, kauniissa auringon hohtoisessa metsässä. Perustelut onnistuneita. Erityisen huomioitavaa oli ,kun löysit mielestäsi huonosta menetelmästä hyvääkin sanottavaa.😊👍

Hyvä video, hiitos. Poikkeus: Ennen vanhaan hevosella talvella paksun lumen aikaan puita korjattaessa hevosta ja rekeä varten mies teki lapion kassa "ajouraa hevoselle ja reelle tasoitellen urraa lumella ja havuilla. Tällöin oli kätevää kaataa puut uralle ja tehden luemesta ja havuista jäätymään yöksi rahtitien hevoselle ja reelle. 👍🐴

Kiitos videoistasi, oon näitä opastusvideoitasi katsellut ja yrittänyt soveltaakin omissa hakkuissa. Kyllä mä isot susipuut kaadan mieluummin uralle tai uran suuntaan, kuin poispäin juuri siksi, että kasausta on siten vähemmän kun isosta tulee 4,5 metrisiä 3 kpl ja en ylety nosturillani kuin siihen ensimmäiseen. Toki pitopuutekniikkaakin käytän, mutta aika hitaaksi menee jos niitä on paljon. Mun kohteet on ollu yli- ikäisiä enskoja ja pitkään hoitamatta olleita joissa puut pienistä riu-uista tukkikokoisiin puihin, joten koko ajan täytyy soveltaa eri tekniikoita ja kaataminen haastavaa kun mettä tiuhaa ja rungot pitkiä. Tuo monesti mainostamasi siirtelykaato on pienille rungoille hyvä, mutta vaatii metsurilta rautaista kuntoa jos puu vähänkin suurempi (yli 15 cm) Kun koko rungon joutuu nostamaan ja taluttamaan sitä kasan viereen, pitämään samalla sitä pystyssä ja sitten lähteä juoksemaan runko kainalossa. Monesti saa hetken puuskuttaa kun operaatio ohi. Selkä ja kädet kovilla. Monesti kaadan hakatulle päin kasojen päälle, karsin ja takaisinpäin tullessa katkon ja kääntelen pölit kasaan. Oon huomannu että harvennushakkuu on puoliksi aivotyötä ja puoliksi fyysistä. Kun pitää miettiä kaatojärjestystä, kasojen ja ajouran paikkaa ja vielä sihtailla mikä on paras ja suorin runko. Puolet ajasta menee melkein siihen. Tai ainakin tuntuu siltä.

Ihan hienosti selitetty ... Kuitenkin Jouni on valmiiden ajourien ja urakoitsijoiden opastamassa ... Tietty ettei umpimettästä kukaan hae muutamaa erikoisempaa pölliä, ellei hankaa niitä tien sivuun metsänomistajakohtaisesti. Ihan hyvin opastat. Parasta A-luokkaa, 👍

Jos ajossa on käytössä juontokoura ja vinssi niin ajouralle kaadan tai teen kasan viistoon uran viereen,

Paljon lumen aikana on helpompi työskennellä ajouralla, jos jälki on ajettu ajouralle kovettumaan, ei tartte rämpiä munia myöten koko ajan

Eräs jo edesmennyt metsuri kertoi kun ekaa harvennuspalstaa tekivät kuormaintraktorille..pomo määräsi kasat uran suuntaiseksi uran reunaan ja oli innonnut tekijöille "ettette taida osata.." No konemies tuli ja valisti pomoa ja metsureita, että puomi kääntyy ja koura samoin. Ei ois Jounin opit olleet pahasta tuolloin ;))

Kolmosta kun teki, uralta poispäin kasaan kakkospölli ja metästä uralle päin kasaan myös vinottain uralle päin kasaan. Kasat miel tasainen pää metän puolella.Paksu tyvipölli jääköön puolittain poikittain uralle. Pitkää kuitua myös mutta pyrkii tekemään kaksi kasaa peräkkäin vastakkain kaataen=katsausta 0 kpl. Eli korkeintaan suorinta.

On noita manu puitakin tullu ajettua, osa on ollu uralla osa sivussa. Eipä niitä uralta kaadettuja kannata metsurin lähteä punnertamaan sivuun. Kone linkkuun niin kaikki lähtee. Asenteesta paljolti kiinni.

hullua, niin hienosti selostit, huomasin itsetekeväni samalla tyylillä. Pääasiassa polttopuuta mutta kuitenkin, yleensä mietin mihin tulee hyvä kasa lyhyeltä matkalta

Ne oksat siinä uralla helpottaa paljon etenemistä traktori kalustolla. Jos ei oota suvikelejä ajamiseen.

Suurimpana haittana tuossa näkisin että kun lumen aikan ajaa muutaman kerran ohi telat/ketjut nostaa puiden päälle lunta ja jäävät helposti metsään. Itse huomannut keväällä että metsään jäänet puut yleensä ajouran reunassa

Sutjakat kuuset hyvin hoidetussa meneekin noin nätisti mutta koivujen kanssa joutuu jo soveltamaan. Ite ajellut tänä talvella kelkalla niin uralle vaan. Samalla polkeutuu ajoura ajokuntoon. Menopaluu hakkuu kyllä tehostaa jos vain pystyy. Mutta väliin joutuu pomppiin varsinkin taaksepäin näitten leveiden koivujen kumoamisessa, jotta pääsisi mahd vähällä.

Jonkin verran ajokonetta ajaneena voin sanoa että metsurin jäljiltä ajaminen on yleensä aika perseestä kun ne puut on tosiaan ollut ajouralla ja sinne ne tahtoo katketa kun jää renkaiden alle ja sitten niitä pätkiä ei voi kuormaan laittaa kun ne ei siellä pysy

On hyvää pohdiskelua. Isäntälinjan ajovehkeillä ei aina taho ylettää metsään päin kaadettuja pöllejä ottaa. Ajouralta voi vähän pyöräyttää penkkipuun avulla sivummalle niin saa kyllä kuormattua. Monesti joutuu pöllejä siirtelemään kun ei ne aina kaadu sinne minne haluaa. Pakkaskeli ja tiukka havupuumehtä houkuttaa kaataamaan ajouralle päin. Kun ne ei taho muualle painua. Askelten ja selän säästäminen kannattaa aina olla mielessä. Ja niin kuin sanottu, antaa koneen hoitaa nostot mahdollisimman pitkälle...

Sivulle kaadossa muistaa että kuinka pitkä nosturi on koneessa millä puut ajetaan että yltää ottamaan

Mie aviton konekuskia ja kannoin kaikki ropsit samaan kasaan. 10 ja palstalla metrin hangessa meinasi hankkeet tippua itseltä 10 prosenttia, mutta eipä konekuskit moittineet. ;)

Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja Määkin olisin kaatanut ton puun kyllä metsään päin ja todella mielenkiintoinen tarina oli kyllä ja ootko jo kerenny omia metsiä harventamaan ja hyvää kevään odotusta

aikoinaan metsureita opettavan metsurin tekosia ajoin puolipäivää ( riitti mulle ) , oli kaikki puut uralla , keskeltä uraakin kaadettu uran suuntaa ja vielä pitkää rankaa , latvapölkky 270 pitkä oli vaan käännetty edellisen pölkyn viereen ... koneessa 10 metrii puomia niin ei tarvi puut olla uralla ... ei myöskään kasoja ajouran reunapuun ajouran puolelle

Sulan maan aikana tietenkin asia toisin

Isännästähän se on kiinni.

Moro Jouni. Kovasti olen sinun videoita katsonut ja paljon on niistä iloa ollut. Millaista toimintaa ehdottaisit kohteelle, josta yritän korjata polttopuuta; Metsä on käytännössä ollut hoitamatta jostain 70-luvulta saakka. Siellä on paljon huonokuntoisia mäntyjä joiden rinnankorkeuden läpi vaihtelee välillä 10-40cm. Alle on kertynyt lehtipuuta joista iso osa lahoa. Lepät on pääasiassa jo lahonneet pois, mutta koivua jäljellä. Ajourat hakkasin, mutta kun alispuutkin ovat monesti niin pitkiä, että latvukset on kasvaneet toisiinsa kiinni, ei noita tahdo saada kaadettua mihinkään, ainakaan meikäläisen taidoilla. Sain kuitenkin tehtyä jonkinlaiset ajourat semmosiin paikkoihin joissa ei isompia puita älyttömästi ole, liekö olleet jotain ikivanhoja uran pohjia. Luonnollisesti kaadetut puut on ajouran vieressä kasassa ja isommat puut suoraan ajouralla mikä varmasti lämmittään ajomiestä. Nyt urien välit vois harventaa, mutta eihän ne puut mahdu kaatumaan siellä mihinkään, vaan kaikki on heti konkelossa. Osaamattomuutta, vai oisko tähän jotain niksejä? Ajattelin siis siivota tuolta kaiken alispuuston ja huonokuntoisimmat männyt polttopuuksi ja moto käy joskus hoitamassa loput, palstan ala on noin 1.5ha.

Mäntymetsässä nämä Jounin pointit pätee vielä paremmin

Oletko Jouni tekemässä hankintahakkuuta? Firmoilla ei meilläpäin hakkuita suorita enää metsurit. Metsähallituksella joku vanhempi metsuri tekee raivaus ja istutustöitä. Voihan se joku yksityinen vielä myydä puuta hankintakaupalla. Suurin osa kuitenkin sahataan motohommina. 👍

Kuinkas sitten kun itsellä on kuormaaja 5m ulottuva, niin ei meinaa ylttää kauimmaisiin kasoihin?😅

Itsekin tämän talven harvennuksissa oon tehnyt juuri Videon tyyliin ajourat ensin ja siihen karsinut vieressä olevat puut

Ku nnon metsjfi osaa kaataaa pjita mut sinä vaan kokemattana hfkgät ñaataa