Moni on kuullut lähinnä Helsingin pommituksista tuona talvena, mutta harvempi tosiaan tietää, että ilman yöhävittäjiäkin Suomella oli eräitä tapoja taistella vastaan.

You don't just let the enemy get away with it.

Teillähän on mielenkiintoista sisältöä. Jos haluatte jos yhteistyötä kokeilla niin laittakaa viestiä. s-posti löytyy tuolta: www.satunnaistasotilashistoriaa.fi/#contact

@Veurr Lähinnä vaati osaavia navigaattoreita ja yölennon osaavia pilotteja. Neuvostoliiton ilmapuolustus talviöinä oli täysin kyvytön. ADD ei myöskään ollut mitään vs britit/amerikkalaiset. Ne käyttivät Lisunov-2 koneita (lisenssivalmistettu DC-3 ulkoisilla pommiripustimilla).

@@kimmoj2570 Yö ja huono sää, eikä NL:n ilmapuolustus osannut odottaa, että suomalaiskoneita tulisi omien seassa. Tämä oli joka tapauksessa poikkeuksellista rohkeutta vaativa teko. Niin moni asia olisi saattanut mennä pieleen ja ei olisi vaatinut, kuin yhden virheen ja koko suomalaisten operaatio olisi paljastunut viholliselle.

@@kimmoj2570 Suomea vastaan he ilmeisesti olivat erityisen kyvyttömiä. Kaluston suorituskyvystä se ei kuitenkaan ollut kiinni vaan myös Helsingin ilmapuolustus onnistui kiitettävästi. Pudotettujen pommien kilomäärien perusteella Helsingille olisi pitänyt käydä kuin Dresdenille, erityisesti kun ottaa huomioon, että hyökkääjä pyrki käyttämään Helsinkiä vastaan samanlaista massamaista ja monivaiheista palopommitustaktiikkaa kuin mitä länsiliittoutuneet käyttivät saksalaisia kaupunkeja vastaan. Toisin kuitenkin kävi Helsingille. Saksalaisten mm. yöhävittäjien avulla puolustama Tallinna paloi aika pahasti poroksi ikävä kyllä juuri tämän hyökkäyksen johdosta. Punapartisaanit olivat ennalta sabotoineet Tallinnan vesijohtojärjestelmän siten, että paloja oli vaikea rajoittaa. Kostoa ei tarvinnut kuitenkaan pitkään odotella. Kaikki ADD:n hyökkäykset samana talvena Helsinkiin epäonnistuvat aika pahasti ja loppuivat kokonaan ilmeisesti juuri näiden vastaiskujen takia.

Oltiinpas ovelia

Kyseistä kirjaa ei ollut tässä lähteenä. Kerro ihmeessä jos tämän videon ja tuon kirjan tiedot poikkeavat toisistaan!

Kiitos kirjavihjeestä! Se löytyy kirjaston haussa varastopuolelta heti.

@@Satunnaistasotilashistoriaa Olen lukenut kirjan ja kyllä se noin meni. Kirjassa ei muistaakseni kerrottu iskun laajemmasta merkityksestä, vaan siinä oli vain lentäjien näkökulma. Mieleeni on jäänyt erään JU 88 tähystäjän sanat kun hän katseli alla lentäviä venäläisiä. "Tästä jos survaistaan 20 millisellä niin meillä on varma ilmavoitto". Ei survaistu vaan mentiin tekemään isompi tuho.

Jari Kinnunen: Juuri tuota radion osuutta jäin miettimään, kiitos valaisusta.

Konekiväärit lienee kuitenkin olleet kaikissa.

@@jiipeez Kynnys alkaa ampua laivueen muita on hyvin korkea kun yöllä ei näe tunnuksia.

@@jarikinnunen1718 Joo, voisi helposti kehittyä kaikki ampuu kaikkia -tilanteeseen.

Nämä on aina pysäyttäviä kommentteja. Videoita koostaessa helposti unohtuu että tarinoiden ja tapahtumien takana on ihan oikeita ihmisiä.

Tsemppiä inttiin! Suomeksi tuntuu olevan yllättävän vähän videotarjontaa sotilashistoriasta. Äkkiseltään ei tule mieleen muita kanavia kuin tuo: kzfaq.info/love/YT30zQsFW3xvi_-pLxZXEAvideos

Kiitän! Tuosta kanavasta en olekkaan ennen kuullut, joka on "lähes jokaisen" KZfaqn historia kanavan selanneena ihme. Jos ehdotuksia otetaan vastaan, niin mielenkiintoinen aihe olisi RK62, RK95 jne. historia (mm. kehitys versioiden välillä, käyttö ulkomailla sekä Suomessa ja huonot sekä hyvät puolet kyseisissä aseissa).

@@jessur1 Hyvä video edellyttäisi että pääsisin käpistelemään ja kuvaamaan asetta ampumaradalla. Ei ihan helpoin prosessi nykypäivänä.

Video perustuu aika kevyisiin nettilähteisiin, en nyt enää muista mainittiinko niissä edes operaation suunnittelijoita. Ja ulkomaan paikannimien lausumisesta on tullut ennenkin moitteita :-)

Periaatteellista kiinnostusta olisi, Mörkö-Moranea tuossa tutkailtiinkin yhden aktiivisen harrastajan kanssa. Aineistojen haaliminen on kuitenkin turhan hankalaa joten keskityn suosiolla vähän helpompiin aiheisiin.

Operaation toteutuksessa oli isoja eroja. Saksalaisten isku oli kyllä tehokkaampi, tuhosivat n 50 B-17 pommikonetta. Suomalaisten pommit tuhosivat satunnaisia yksittäisiä koneita. Mutta silti tuo Luftwaffen isku oli aika tavallinen operaatio: Yksi Heinkel varjosti minne amerikkalaiset laskeutuvat, ja hyökkäsivät sitten seuraavana päivänä. Lähimpänä suomalaisten rämäpäistä taktiikkaa olivat mielestäni brittien Mosquitot jotka väijyivät laskeutuvia vastapuolen yähävittäjiä niiden kotikenttien ympärillä.

Juu - ja jo Talvisodassakin. Sotasaaliskoneita (osa 'omia' osa Saksasta ostettuja) - kaikki vehkeet pyrittiin hyödyntämään mitkä vaan voitiin.

Kiitos palautteesta! Myönnän että vieraskielisten termien ääntämisessä saattaa olla pikkasen kehitettävää. Enkä tarkoita että suomikaan ihan täysin priimaa olisi, mutta tällä mennään.