Suomi 125- jakso Eurooppa on iso talouden ulkoilmamuseo, vieraana Juha Sipilä

Рет қаралды 25,260

Күн бұрын

Suomi 125- jakso Eurooppa on iso talouden ulkoilmamuseo, vieraana Juha Sipilä
Dynamiikkaa tarvitaan lisää myös Suomeen.
Vieraana entinen pääministeri, liikemies ja yritysjohtaja Juha Sipilä.
Jaksossa keskustellaan muun muassa yrittäjyydestä, Suomen talouden tilasta, sekä tietenkin uskosta Suomen tulevaisuuteen.
Hyppää keskustelun eri aiheisiin suoraan alla olevasta aikakoodista:
00:00 Suomi 125- intro
00:06 Tervetuloa ohjelmaan Juha Sipilä
00:46 Minkälaisena näet Euroopan tilanteen tällä hetkellä?
01:38 Euroopasta löytyy vanhaa tasetta, mutta tuloslaskelma on hakusessa?
02:57 Onko Suomen ja Euroopan talouden kehityssuunta jyrkässä alamäessä verrattuna muuhun maailmaan?
04:35 Nousiko Suomi suosta 90- luvulla Nokian avulla?
05:21 Mistä Suomen kierre huonompaan sai alkunsa?
06:03 Uskalletaanko Suomessa puhua suoraan siitä, että meidän täytyy tuottaa rahaa?
07:51 Onko osakkeisiin säästäminen kansan parissa keskeinen ero Suomen ja Ruotsin välillä?
08:14 Onko exit- strategiasta tullut startup yritysten olemassaolon päätarkoitus?
09:40 Ymmärretäänkö valtiollisella tasolla, että ulkomaiset, suomalaisten yritysten omistajat vetävät aina kotiin päin?
10:29 Mistä eduskunnassa puhutaan tänään?
11:36 Onko demokratian hinta lyhytnäköinen ajattelu?
12:35 Onko Suomen talous suurempi uhka, kuin ulkoiset uhat?
13:28 40 MRD muutos?
14:46 Onko päätöksenteon hitaus keskeinen ongelma Suomessa?
16:01 Kolme suurta asiaa, mitkä Suomessa pitäisi saada kuntoon?
17:22 Soten tietojärjestelmät
17:35 Uudistuuko Sote?
18:40 Päätöksenteon nopeus julkisella puolella?
19:52 Onko Suomen julkisen sektorin koko suhteessa BKTen yksi Euroopan suurimpia?
20:31 Johtuuko Soten ongelma virastojen- ja organisaatioiden kokonais määrästä?
21:12 Löytyykö Sote puolelta tahtotilaa - potentiaalia löytynee?
22:11 Mitä muita tehostuksen keinoja Sote puolelta löytyy?
23:26 Onko Tanskan puuteollisuus suurempi, kuin Suomen?
24:24 Uskotko, että Suomi on mahdollisuuksien maa vuonna 2042?
25:43 Jotta pääsemme tavoitteeseen, joudutaanko hyvinvointiyhteiskunnasta tinkimään?
26:14 Pehmein keinoin 100K henkilön tehostaminen julkiselta puoltelta
27:06 Työvoiman määrän kasvattaminen?
28:37 Ukranalaiset suomessa?
29:50 Tyhjäksi jääneet tilat myyntiin maahan tulleille ukrainalaisille?
30:15 Suomella brandi onglema?
30:30 Suomi- brändi ja sen markkinoiminen maailmalla?
31:49 Ymmärretäänkö täysin, että Suomi menetti lähes 10 MRD taseen ja tuottavan markkinan Venäjältä?
32:59 Optimistiset signaalit yrittäjälle, menetysten jälkeen?
33:59 Juha Sipilän terveiset nuorisolle?
35:05 Entä, mitkä ovat terveiset päättäjille?
36:19 Kakkara? Miten kasvu liittyy hyvinvointiin?
37:03 Onnenkeksi?
38:17 Työryhmä
Kaikki Suomi 125 jaksot nyt myös podcasteina. Kuuntele Spotifyssa ja Suplassa.
Spotify: open.spotify.com/show/6XDJ2ZI...
Suomen rakenteelliset haasteet vaativat suuria muutoksia.
Pistetään yhdessä Suomi kuntoon sen täyttäessä 125 vuotta. Tulemme julkaisemaan niin julkisen kuin yksityisen sektorin asiantuntijoiden haastatteluja, heidän kokemukseen pohjautuvaa vapaata-ajattelua (substanssi/kompetenssi).
Pyrimme ratkaisukeskeiseen, monimuotoiseen ja innovoivaan keskusteluun Suomen tulevaisuuden eteen.
SUOMI 125 on poliittisista rakenteista ja järjestöjen tai yrityksien vaikutusvallasta vapaa aktivointiohjelma. Tavoitteena on herättää ja ylläpitää avointa arvopohjaista keskustelua Suomen tulevaisuudesta.
Tehdään Suomesta mahdollisuuksien maa sen täyttäessä 125 vuotta 2042.
Viime vuosituhannella arvokeskustelu oli voimissaan. Arvot ovat yleensä pysyviä, mutta arvoympäristössä on tapahtunut isoja muutoksia. On syytä päivittää arvoja tilanteen mukaiseksi ja vahvistamaan keskustelua niiden pohjalta rakentuvasta Suomen suunnasta.
---
Muuttujina ovat erityisesti globalisaatio, internet, suomen väestön vanheneminen, maahanmuuton tuomat uudet kulttuurit ja luonnossa tapahtuvat muutokset. Muun muassa nämä heijastuvat arvoihin.
Mitä yhtenäisempänä kansana näistä ajattelemme sitä helpompi Suomen on tehdä visio ja strategia kohti vuotta 2042, jolloin maamme täyttää 125 vuotta.
Pyrimme ratkaisukeskeiseen, monimuotoiseen ja innovoivaan keskusteluun Suomen tulevaisuuden eteen.
Take Action Studios production
MARTTI KIIKKA
Suomi 125
KALLE STÅHLBERG
DOP & jälkituotanto
HEIDI FAGERLUND
Copywriter
PETRI PIRNES
Vastaava tuottaja
MIKAEL PIRNES
Tuottaja
JANNE LAIHO
Valaisija & kuvaaja
Tino Partanen
Äänet
--
LUE AIHEESTA MUUALLA, OSALLISTU KESKUSTELUUN JA SEURAA MEITÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA:
www.suomi125.fi
/ @suomi125
profile.php?...
/ suomi125
/ suomi125-fi

Пікірлер: 17

@Ammiisa Ай бұрын

Suomen viime vuosikymmenen paras pääministeri! Sipilä halusi uudistaa Suomea ja taloutta, mutta joutui nopeasti toteamaan, että tässä maassa ollaan hyvin valtiokeskeisiä, vasemmistolaisia, ja saavutetuista eduista ei kukaan ole valmis luopumaan. Ja huvittavinta on se, että niistä saavutetuista eduista ei saa edes keskustella Suomessa, ovatko ne oleellisia vai eivät. Sipilän tulokulma talouteen oli oikea ja se nostikin Suomen hetkellisesti kasvun tielle, kunnes kansa äänesti vasemmistovihreitä , valta vaihtui ja kaikki lähti jälleen menemään alamäkeen. Ay-Rinne tuli puikkoihin valheellisella "Rahaa on" toteamuksellaan, vaikka rahaa ei oikeasti ollut ollut viimeiseen 12 vuoteen. Ja Marinin hallitus jatkoi törsäilyä sekä kotimaassa että EU:ssa, kun katastrofaaliset Fortumin Uniper-kaupat Saksassa tehtiin. Se oli surkein neuvottelutulos Suomelle ikinä, eikä Marin ollut edes paikalla, sillä hänen piti saada viettää kesälomaa ja bilettää. Suomessa ollaan kyllä muka valmiita uudistuksiin ja säästöihin, mutta sitten kun niitä pitäisi oikeasti rueta tekemään, noustaan takajaloille ja sanotaan, että onnistu, ei tästä mitään tule, minulta ette ainakaan ota mitään pois, naapruilta saa tietenkin ottaa! Tämä kansa on vuosikymmenten ajan opetettu elämään yhteiskunnan talutusnuorassa niin, että me olemme todella riippuvaisia joka asiassa valtiosta - ja se on tainnut olla erityisesti vasemmistolaisen politiikan perimmäinen tarkoitus. Tehdä meidät riippuvaiseksi heidäna ajamastaan sosialistisesta yhteiskuntarakenteesta, jolloin emme edes osaa kyseenalaistaa sitä, mitä kaikkea hyvinvointivaltion kuuluisi hoitaa ja mitä ei.

@ilkkaeno4010 Ай бұрын

Kiitos ohjelmasta. Jakso peli mielenkiintoinen.

@markomikkonen3926 Ай бұрын

Perhekoot kasvuun. 1.lapsesta äidille 5% ansiotulonverovähennys 2. 10% 3. 15% ja 4. Ei ansiotuloveroa ollenkaan.

@JL-uc2sf Ай бұрын

Tulosten perusteella paras pääministeri aikoihin. Orpo saattaa päästä vielä lähelle.

@savonjaakari412 Ай бұрын

Sipilä mellasti hallituksineen ilman minkäänlaista vastuuta. Miljönäärin on helppo naureskella, mutta yhteiskunnan pienimpien osaan mahdoton asettua. Lisäksi Kepun aika on ohi.

@Gustav641 Ай бұрын

Kyllä sitä siiloutumista ja oman reviirin puolustamista on yksityisellä puolellakin. Olin pitkään yhden ison firman palveluksessa, ja varsinkin siellä se hyvin esillä oli. Mutta onhan se kaikissa tää oman reviirin puolustaminen ihmisillä niinkuin eläimilläkin. Muistan lapsuudestani miten se oli vaikapa jonkun kulkukollin kohtalo karu, kun se johonkin pihapiiriin yritti tulla ruokaansa pyydystämään.

@oivapasma9052 Ай бұрын

Valtion holhouksen vähentäminen on hyvällä mallilla. Sähköverkot on hyvässä huostassa. Kun saisimme vielä metsät, pohjavedet, väylät, toimivat kaivosvaraukset jne. ulkolaiseen omistukseen, voisimme olla tyytyväisiä. Kuulumme länteen tai oikeastaan jonnekin kauas. Itälovi oli paha. Vienti, tuonti, maatalous, matkailu, hotelli, kuljetus,,varasto, satama, ravintola, vähittäiskauppa, lääkekauppa,..lakkasi suurelta osin. Olisiko mallioppilaalla ollut hieman jouston varaa?

@pekkajuurikko5449 Ай бұрын

Näitä samoja talouden kehityskeinoja on viisaasti ajateltu ja pöpötetty jo ainakin 70 vuotta, päinvastoin enimmältään tehdään, ei onnistu niin ei onnistu. Höpönpöppöä.

@user-fc2sr4bo6h Ай бұрын

Juha Sipilä ja Anne Berner....Tuho suomelle😂

@oivapasma9052 Ай бұрын

Nokia-aikana ei ollut edes kikyjä mutta vauhti oli kova. Oliskohan ruotsalaisten kruunu toista maata kuin meillä täällä tukimiljrdi'euro? Ruotsin parlamentarismi pelasi salepaven 1998 tekoa paljon paremmin. Tanska on pieni pinta-alaltaan. Suomessa erämaan asukkaita asuu pitkien teiden päässä. Koulumatkat, sairaala, poliisi on toista maata Tanskassa kuin meillä. Europolitiikassa käyrä kurkku, metsien ennallistaminen, pikkumansikat jne. on keskeistä. Maataloudessa kytätään. Niillä ei maata kasvateta. Ja kun Itä- ja Kaakkois-Suomella alkoi taannoin mennä hurjan kovaa, oli enteellistä kun Barroson joukot kävivät toppuuttelemassa Suomen kovaa menoa. Toive toteutui. Itä-Suomi on tyhjentynyt. Viennin avulla rahoitetaan mm. julkista sektoria. Mallioppilas Suomi on ollut oman oksansa sahaajana mestariluokkaa. Oikeastaan Euroopan paras. Tehnyt enemmän kuin olisi tarpeen. Sodat eivät oman oksan sahauksen kymppiarvosanalla lopu. Valitettavasti.