Vesistönylitys on omasta mielestä kaikista vaarallisin operaatio, jonka tavallisella vaelluksella joutuu tekemään. Onneksi henkiriepu säilyi kuitenkin. Paha homma jos virta painaa rinkan kanssa pohjaan, sieltä on hankala, ellei jopa mahdoton nousta ylös. Paranemisia sinne ja turvallisia reissuja 👋

Hyvä video!

hyvä kun kerrot autenttisesti tapahtumista etkä "leikkaa, liimaa ja kaunistele" tapahtumia. elämän koulua . Erämaassa oppii joka ainoalla reissulla jotain uutta. Joskus enemmän

Moro, Onneksi ei käynyt pahimmalla tavalla. Mainitsit videolla, että menisi ainakin tunti, jos alkaisit kertomaan, mitä kaikkea meni pieleen jne... Tee se ! Tee ainakin tunnin video ja kerro, mitä meni pieleen. Virheitä ja "tyhmyyttä" ei tarttee hävetä, jos niistä ottaa opiksi ja jakaa oppiaan muillekini. Se saattaa parhaassa tapauksessa pelastaa jonkun toisen retkeilijän hengen. Jo yksistään se, että hahmottaa kevään jatkuvan lapissa juhannukseen asti voi olla monelle outo asia. Juhannukseen asti lumet sulaa, vedenpinnat on korkeella ja virtaamat kovia. Jos ei ole kokenut, mitä virtaama käytännössä tarkoittaa, niin ei välttämättä usko, että jo polveen asti, saati puoleen reiteen oleva virtaava vesi on vaarallinen vastus. Kaikki varmaan tietää, että vesistön ylityksessä lantiovyö pitää olla auki ja olkaviilekkeet löysällä, että mulahtaessa saa rinkan pois selästä. Viileässä vedessä sormet kangistuu niin, että aukaisu ei onnistu. Tuttava meinas hukuttaa ittensä pari vuotta sitten Ivalojoella. Oli laittanut vaeluskengät nauhoilla yhteen ja kaulalle roikkumaan. Mulahti ja kengät pyörähti kaulan ympäri. En ole itse ton jälkeen laittanu kenkiä kaulaan, vaan sitonu rinkkaan.

Ihmisen voimat luonnon voimien edessä on kuin hyttysen ininä. Onni myötä oli sinulla että selvisit. Toukokuussa Lapin joet on vielä tulvassa. Tee toki video niistä virheistä mitä teit,,, jospa joku vaeltamaan lähtijä katsoisi ja ottaisi oppia. Vaikka kuinka olisi paljon liikkunut luonnossa niin aina siellä on vaara tarjolla varsinkin yksin liikkuessa.

Hyvä kun kerroit sen jatko osiossa miten meni. Opettavainen juttu!

Katsoin nyt tämän videon. Onneksi selvisit hengissä. Miten sait sinne apua? Miten pääsit pous?

No huh, oliko remmit rinkassa auki ja löysällä kun lähdit ylittämään vesistöä? Kuumottaa ajatella tuota tilannetta. Toivottavasti käsi tulee kuntoon!

Paremmalla onnella ensikertaan. Fiksua varoittaa vaaroista. Miten sait apua vahingon tapahduttua?

Harmin paikka, että vaellus päättyi noin ☹️ Viime kesän alussa vaelsimme mieheni kanssa Kilpisjärveltä Haltille, matkalla piti ylittää Vuomakasjoki, koska kevätjäät olivat vieneet sillan mukanaan. Joki virtasi vuolaana, vettä oli paljon. Kolme kertaa kaaduin jokeen rinkkoineni päivineni ja niin kaatui myös mieheni. Pintanaarmuilla päästiin, mutta kaatuminen pilasi vähän reissutunnelmaa, kun tiesi, että takaisinpäin tullessa pitää ylittää sama joki uudelleen. Onnekseni takaisintullessa tehtiin ylitys toisesta kohtaa ja ei tarvinnut kaatua. Toipumista sinulle ja uusia reissuja odotellessa 🤗

Yksin virtaavassa vedessä ei yli puolen reiden syvyyteen, siinäkin joskus tekemistä. Polarisoidut aurinkolasit auttavat näkemään pohjan myös pilvisellä säällä. Tuo lantiovyön auki jättäminen on riski, sillä rinkka kelluu ja lukitsee mennessään kädet selän taa ja pahimmillaan hukuttaa sitä kautta. Parempi on olla joutumatta tilanteeseen, missä on liian syvää.

Pikaista kuntoutumista❤️

Hyvä kun kerroit tapahtumat, ja video 2 vielä selvitti lisää asiaa. Toivottavasti kuntoutuminen sujunut hyvin, ja pääset taas retkeilemään. Itsellä ei ole käynyt lähellekään noin pahasti, mutta jaan täpärimmän kokemukseni kun kehotit. 2015 oli pahin läheltä piti tilanne omalla kohdalla, kun kevättulvan aikaan ylitin Siedjon johkaa. Ensin meni yli puolet joen leveydestä hyvin, ja vettä korkeintaan polveen asti. Virran voima oli melkoinen, ja vastarannan tuntumassa oli kuohua, niin ettei näkynyt pohjaa. Astuin Crokseilla eteenpäin, kun ajattelin että enää pari hassua askelta ja sitten oltaisiin taas maalla. Pahaksi onneksi viimeisellä kahdella metrillä olikin vedenalainen potero, ja jouduin noin vyötäröä myöten veteen. Vaellussauvalla työnsin vastavirtaan päin ja yritin pysyä pystyssä. Kokoajan kuitenkin tunsin, että ylävirranpuolella oleva jalka nousee pohjasta virran voimasta, ja kohta kaatuisin jokeen. Vastarannalle ei ollut kuin reilu metri, ja tein päätöksen ponkaista rantaa kohden, jotta saan halausotteen isosta kivestä. Olin varma, että muutaman sekunnin päästä virta kaataisi minut rinkkoineni jokeen. Vaellussauva jota vasten nojasin oli taipunut mutkalle, ja pelkäsin sen pettävän alta. Onnistuin hypyssä, ja sain rannalla olevasta kivestä kiinni kaksin käsin. Sitten äkkiä ylös joesta, ja kuivaa vaatetta päälle. Rannalla sitten kunnolla vasta tajusin miten täpärä tilanne oli. Joessa ollessa ei ehtinyt pelätä yhtään. Jälkeenpäin kun olen miettinyt tilannetta, ja oli virhe astua eteenpäin näkemättä/kokeilematta pohjaa. Toisaalta olen todella tyytyväinen, miten reagoin vaaratilanteessa ja sain tehtyä oikeat päätökset ja toimet riittävän nopeasti selvitäkseni pahemmalta vahingolta. Kuten jo muutkin kommentoijat sanoneet. Jos virtaavaa vettä on polveen asti(tai yli) aletaan olla todellisella riskialueella. Mieluummin kiertää sitten hieman ja etsii paremman ylityskohdan.

Miten sä pääsit pois sieltä