Aukkohakkuu on suurin metsätuhojen aiheuttaja ja siksi se on kiellettävä. Valtio hoitakoon omat metsänsä kuntoon!
@user-et2et7mt9d20 күн бұрын
Miten löydän töitä Suomen metsistä sahalla rikkaruohojen leikkaamisessa, jos on töitä, ota yhteyttä, olen aina palveluksessasi.
@user-et2et7mt9d20 күн бұрын
Miten löydän töitä Suomen metsistä sahalla rikkaruohojen leikkaamisessa, jos on töitä, ota yhteyttä, olen aina palveluksessasi.
@user-et2et7mt9d20 күн бұрын
Miten löydän töitä Suomen metsistä sahalla rikkaruohojen leikkaamisessa, jos on töitä, ota yhteyttä, olen aina palveluksessasi.
@Kaivuri8DАй бұрын
Tytärtä kiinnosti kuinka terva valmistetaan, loistava video
@abdelazizel9181Ай бұрын
How do I get an employment contract as a forestry worker?
@veli-pekkakultanen2353Ай бұрын
Juha on mies, eikä mikään paskanjauhaja.
@user-et2et7mt9dАй бұрын
Olen nuori mies Marokosta. Miten saan työsopimuksen kanssasi?
@user-et2et7mt9dАй бұрын
Olen nuori mies Marokosta. Miten saan työsopimuksen kanssasi?
@jordis94462 ай бұрын
Kokemuksesta voin sanoa.. Kaada puut rasiin eli silloin kun esim puu on vehreimillään. Heinäkuu ..annat esim. koivun kuivua niin kauan että lehdet ruskeita..sitten karsiminen ja pätkiminen ja halkominen.. Puolitat kuivumista 50%..
@blindil903 ай бұрын
Oli mukava lasten kanssa katsoa kuinka se terva oikein tehdään 🎉
@kake96903 ай бұрын
tonne makaamaan
@anttihelske4 ай бұрын
4:13: Kiinnostaisi tietää onko tuossa pastöroinnissa vastavirtauslämmönvaihdin? Vai onko se ns. panostoiminen, että x litraa kerralla kuumaksi? Onko sitten jonkinlainen lämmön talteenotto? Vai jäähtyykö mahla aikanaan vain pakkauksissa? Mitä tietysti voi käyttää jonkun tilan lämmityksessä hyväksi..
@sendaaja88095 ай бұрын
Ei tuo mitään mettää ole vaan kusista puupeltua.
@nielskjr54326 ай бұрын
I think he's a politician now, isn't he?
@Videosakko6 ай бұрын
tässä on niinku minun isäukko perskeles ja vittu koivut menee pinnoo tai jos ei mene ni sitte mennää kahaveelle
@TheHippi776 ай бұрын
Tervan jatkojalostuksesta vois kans olla samallai video. Pikiöljy on se tuote mikä eniten kiinnostaa.
@jussiiivonen94097 ай бұрын
Jatkuva kasvatus kyllä vähentää vesistöpäästöjä ja maaperästä vapautuvan hiilen määrää, mutta millä on perusteltu pienemmät ilmastopäästöt 8:28 kohdassa, kun maaperän hiilipäästöt on eritelty erikseen? Mielestäni ainakaan koneellisesti toteutetun hakkuun osalta hiilipäästöt ei vähene vaan lisääntyy tasaikäiskasvatukseen verrattuna, kun motokuski joutuu tekemään enemmän työtä varoessaan jäävää taimiainesta. Toki kokenut metsäkoneen kuljettaja osaa jatkuvan kasvatuksen kohteet tehdä määrätietoisesti ja ammattitaidolla, mutta epäilen ettei polttoaineen kulutuksessa päästä samoihin lukemiin kuin tasaikäiskasvatuksessa. Tietenkin nuo jatkuvan kasvatuksen kohteet olisi paras tehdä sahatyönä, jotta taimiaines säästyisi parhaalla mahdollisella tavalla.
@arvokettunen96947 ай бұрын
Olen tehnyt yläharvennuksia moottorisahalla 70 luvulta asti. Kun se tuli luvalliseksi ja yhtiöt uskalsi tehdä niitä siirryin konelliseen pystykauppaan. Ja pyysin suurimman koneen jotka pystyivät suuriakin puita jopa nostamaan kokonaisena parempaan paikkaan karsittavaksi, sekä pystyi ohjaamaan kaatuvia puita sopiviin paikkoihin lähes ilman vaurioita. Kyllähän kaikissa harvennuksissa joutuu varomaan jäljelle jäävää puustoa. Eikös polttoaineen kulutus kuutioa kohden ole juuri pienpuustoisessa ensiharvennuksessa. Minulla oli hyvin onistuneessa istuskuusikossa 15 vuotiaana 15 m3 puusto eli tuottamaton aika.
@jussiiivonen94097 ай бұрын
@@arvokettunen9694 Kiitos vastauksesta! Avainsanathan jatkuvan kasvatuksen kohteissa ovat ammattitaito, kokemus ja tietenkin myös iso kone. Itsellä kokemus yläharvennus kohteista mahtuu yhden käden sormiin ja pienellä motolla, joten on selvää ettei minun kokemuksella tehdä täydellistä työnjälkeä. Haastavin kohde itselle oli kun oksainen koivu päällä, keskikoko 800 litraa ja alla noin 5 metrinen kuusen taimikko, mutta kyllä siitäkin selvittiin kohtalaisesti. Toki joissain kohteissa on järkevääkin kasvattaa kahden kerroksen metsää ja hyvä, että löytyy tekijöitä jotka niitä tykkää harvennella. Uskon myös, että samoihin päästöihin voi päästä jatkuvassa kasvatuksessa kuin tasaikäisharvennuksissa, mutta tuskin pienempiin päästöihin kuitenkaan.
@TRavalto18 ай бұрын
Eikö ne reilu 60 vuotta vanhat ojat olleet jo tosiaan melko ummessa?
@riittakoivukoski63038 ай бұрын
Hieno toteutus puronsolinoineen ja asiantuntijoineen 😊 Kiitos myös P. Hanhiniemen loppumusiikista💦
@jakekp47399 ай бұрын
Nää on ihan mukavia katsottavia. Vaikka varmaan käsikirjoitettu ja asia ihan oikeaa, niin huomaa kyllä, että toinen on ammatiltaan näyttelijä ja toinen ei ole pääammatiltaan näyttelijä. Hyvä pätkä joka tapauksessa
@sataforestoy561811 ай бұрын
Hyvä laite varmaan mutta,60-100kiintoa 8- 10h??Tosi paljon myöhästynyt eh pitää olla,ja huippukuski.Hyvä tietty yhtiöille noin mainostaa niin taksa sen mukanen😮
@user-bb9dm8kt3y11 ай бұрын
Hieno ja pätevä video👌
@vilipeta498011 ай бұрын
Kummeli meininki
@fern858011 ай бұрын
A good soul to translate even briefly into English? Best regards from France & Canada
@artohakasalo2827 Жыл бұрын
Joko raportit valmistuneet? Metsälehteen kunnon juttu
@KaitsuMaitsu Жыл бұрын
👍👍
@lekeaderinola4663 Жыл бұрын
I would like to learn this art of building wood construction and implement it in my country
@Aivopieru Жыл бұрын
Mikälainen hakkuutapa on tämä avohakkuu? Meillä korjuu ohjeissa lukee uudistushakkuu ei koskaan avohakkuu.
@maarittimonen9910 Жыл бұрын
Sisältö minuutit: Vaihtoehtoja suometsien käsittelyyn, Markku Remes 3.30-39 Paikkatiedon työkaluja vesiensuojeluun, Antti Leinonen 39-1.18 Työkalut 49-1.15 Tuhkalannoituksen hyödyt turvemaalla, Isra Alatalo, Ecolan 1.18-1.38 Suometsien hoito, Jarkko Huttunen, MHY Savotta 1.38-2.04
@ttalvit1e Жыл бұрын
@vakipuu löytyy hyvä videosarja pihkan valutuksesta. Kesän mittainen valutuskoe.
@kukkaro7749 Жыл бұрын
Ei tartte kaatotunkkia ku on mietaa työntämässä 😁
@juha20312 ай бұрын
Eipä tarvii muutenkaan, aina on kaatunu
@opetelkaaluemaan Жыл бұрын
maksakaa maksakaa! lapsihuorat ja kokaiini ovat kalliita brysselissä....
@sepporiisinen Жыл бұрын
Hyvä video 👍👍
@C1Mastermaukka Жыл бұрын
mahtava opetusvideo yhteen tärkeään Suomen perinteeseen
@Losrandir Жыл бұрын
Mietaa on aikamoinen ukko eläkeläisenäkin!
@ristosaarinen7431 Жыл бұрын
onko tää aprillipila?
@ylovaht2097 Жыл бұрын
Kiitos ja liivin kaarna työkätti
@utu2009ts Жыл бұрын
Haljoppa Lapin känkkyrä koivua. Kone paras silloin
@heikkisikila732 жыл бұрын
Juuri edellisessä videossa neuvottiin että taimi laitetaan putkeen ennen kuin putki painetaan maahan ja tiivistys yhdellä polkaisulla taimen juureen. Nää ukot tekee juuri päin vastoin, että semmoista viisautta nää istutusopit sitten on.
@jakekp47392 жыл бұрын
Hyvä, kun huudatetaan, että ”kunnon liikuntaa” ja sanomassa on sitä, että metsät kasvu kuntoon, mutta eipä sitä voi mennä tekemään, kun ei ilman lupaa saa kenenkään metsään mennä, eikä ihmiset oikein työtäkään tunnu tarjoavan, vaikka niin kovasti halua on! Mutta eipä siitä sen enempää.
@elake15112 жыл бұрын
Kiitos hyvistä esityksistä!
@elake15112 жыл бұрын
Dronella boorin levitys kiinnostaisi...itse huhkin 5 ha reppuruiskulla!
@anterolaakso91892 жыл бұрын
Eiks tosta tule saastetta ,Uunissa ei sais poltta puita
@jarivahanto90202 жыл бұрын
Järkyttävän järeä mittakeppi.
@leoruotsalainen63392 жыл бұрын
Upea video 👍Olen parikertaa nähnyt tervan valmistusta tuolla tynnyri menetelmällä. Hyllyläni on aitoa Kuhmolaista suuresta tervahaudassa tuotettua tervaa pieni pullollinen, lääkkeeksi 👍
@RunninRoskis2 жыл бұрын
Loistavaa. Ei voi olla näin yksinkertaista. Etsin tietoa puuhiili briketin valmistuksesta ja törmäsin tähän. Puuhiili alkoi kiinnostamaan kun huomasin, että alkeellisimmissakin olosuhteissa alkoivat valmistaa puuhiiltä, vaikka vieressä on isot kasat puuta pinossa. Se herätti mielenkiinnon puuhiiltä kohtaan kun sain ajatuksen, että tuossa pitää olla jotain mystistä kun puu ei kelpaa, mutta puuhiili on se jota tavoittelevat padan alle. Syykin selvisi kun etsin tietoa. Puunpoltto aiheuttaa näkyvää savua ja kitkua kun taas hyvin valmistettu puuhiili on savuton ja "kärytön". Lisäksi puuhiilen energiatiheys on tuplat painoon suhteutettuna. Puuhiilijauhosta kirjaimellisesti leivotaan brikettejä kun ensin tehdään suurus vedestä ja Myllyn Paras Puolikarkea Vehnäjauhosta. Jos terva ei ole tavoite niin silloin puhtaaseen puuhiileen riittää 450-550 lämpötila, mutta JOS käyttää tervaa sisältävää puuta niin loppu lämpötila ennen jäähdytystä on noin 100 enemmän eli 650-700astetta. Huom !!! Puhdas puuhiili kelpaa sepän ahjoon kun se ei sisällä tervaa. Hyödyllisiä linkkejä puuhiileen viitaten energypedia.info/wiki/Cooking_with_Charcoal Lämpötiloista enemmän asiaa energypedia.info/wiki/Charcoal_Production . Ja tässä syväluotaavampaa tietoa: www.fao.org/3/X5555E/x5555e03.htm#2.1%20carbonisation 2.5 The stages in charcoal formation As the wood is heated in the retort it passes through definite stages on its way to conversion into charcoal. The formation of charcoal under laboratory conditions has been studied and the following stages in the conversion process have been recognised. - at 20 to 110°C The wood absorbs heat as it is dried giving off its moisture as water vapour (steam). The temperature remains at or slighly above 100°C until the wood is bone dry. - at 110 to 270°C Final traces of water are given off and the wood starts to decompose giving off some carbon monoxide, carbon dioxide, acetic acid and methanol. Heat is absorbed. - at 270 to 290°C This is the point at which exothermic decomposition of the wood starts. Heat is evolved and breakdown continues spontaneously providing the wood is not cooled below this decomposition temperature. Mixed gases and vapours continue to be given off together with some tar. - at 290 to 400°C As breakdown of the wood structure continues, the vapours given off comprise the combustible gases carbon monoxide, hydrogen and methane together with carbon dioxide gas and the condensible vapours: water, acetic acid, methanol, acetone, etc. and tars which begin to predominate as the temperature rises. - at 400 to 500°C At 400°C the transformation of the wood to charcoal is practically complete. The charcoal at this temperature still contains appreciable amounts of tar, perhaps 30% by weight trapped in the structure. This soft burned charcoal needs further heating to drive off more of the tar and thus raise the fixed carbon content of the charcoal to about 75% which is normal for good quality commercial charcoal. To drive off this tar the charcoal is subject to further heat inputs to raise its temperature to about 500°C, thus completing the carbonisation stage. . .
@timokotilainen38992 жыл бұрын
Olen kasvattanut pakuria kolme vuotta. Odottelen kokemuksia kasvattajilta ja tutkijoilta. Mikä vuodenaika on ymppäykselle paras, kannattaako mehiläisvahalla suojata ympin reiät, onko auringossa kuivatuksella etunsa jne.