Et ole koskaan käyttänyt kala astiaa kokiessa. vaan kuivineen veneen pohjalle.

On kyllä mielenkiintoista seurata että jatkaako ahvenkanta vain kasvuaan vai lakkaako sen kasvu jossain vaiheessa.

Onko sulla pinnassa verkot vai missä syvyydessä?

Ennen ihmiset pyysi nälkäänsä .ei nykyään .

Hyvin näkyy sieltä kalaa tulevan. Itsellä verkot pykälässä kun vedet liian lämpimiä verkon pitoon. Muikku on ainut kalalaji, jota pyydän verkolla näin keskikesällä. Onko siellä kuinka hyvä muikkukanta?

ei verkkoja

Tulihan sieltä ihan hyviä ahvenia vaikka oli harvat verkot.onko kotirannasta pitkä matka tuonne selkävesille? Taimenta on mutta harvassa?

Kannattaa tutustua pyydysten merkkaamiseen,mitä kalastuslaki màärää,ei mitään mehukatti purkkia

Pitäisi olla enemmän katiskoja ja hyvä olisi olla eri malleja..

Hyvä on katiska mutta ei yhdellä katiskalla mahdottomia saaliita saa. Pitäis olla useita katiskoja pyynnissä. Mutta kokeile luotojen luota kesällä. Itellä on yks katiska. Muutamia ruokakoon ahvenia saanut ja vaihtelevasti pikku ahventa. Pikku ahvenia antanut lokeille

Yhdellä katiskalla aika vaikeaa löytää kunnon kalat. Itsellä 10 kpl eri syvyyksissä ja paikoissa.

Kyllä se veden lämpötila ohjaa kutua. Hauki kutee ensimmäisenä ja ahven seuraa perässä. Etelässä jopa ennen vappua ja Lapissa kesäkuun puolella. Lohikalat kärsii lämmöstä ja ahvenkalat hyötyy, erityisesti kuha. Ja toki levän määrä voi lisääntyä lämmön myötä.

Meillä meni ahvenen kutu aika äkkiä oho. Eikös se lämpötila oo aika tärkeä asia tuossa Tulihan sieltä ahventa. Eilen tuli hyvin muikkua päiväpyyntinä. Yks 15mm verkko oli 5 tuntia.muutama pikku ahven oli seassa

Heippa, Jeps tuo ahvenen kutu on todella mielenkiintoinen alue, oma arvioni on valoisuus, veden lämpötila, ja varovaisuus, vai sanoisinko ahvenen arkuus Mene ja tiedä, mutta mukava on miettiä Kiitos videosta Heippa taas🐟🐟🐟🐟👍

Hyvää juhannusta sinne päin

Hyvää juhannusta, pysytään pinnalla

Komeat ahvenet sait.Hyvät Juhannukset sinne Kitkalle!!

Heippa, täälläpäin tuon tavin ääni on erilainen, ja värityskin on todella erilainen mutta on kyllä jonkinlainen räpylä jalka Avopuolisoni sukunimi on Tavi, hehhehhee Metätysaikaan on hiukan hiljaisempi Kiitos videosta ja rauhallista juhannusta sinulle ja perheellesi Heippa taas🦆🪿🐥

Kiitos videosta. Hyviä kaloja. Hyvää Juhannusta Kitkajärveläisille T. Kotitarvekalastaja Ylä-Savosta

Mistä tulee nimi kitkan viisas?

Ompa komeita ahvenia. Tuommeselta monterilta ite olisin kyllä ottanut poskilihat lautaselle..

Miksi noin pätevällä miehellä on sähkösavustin🤔

Missä päin kitkaa kalastelet?🙂

Heippa, apua kyllä tuli nälkä. Hienoja ahvenia, nuo pikkuruotojen poisto oli minulle uutta, oppia ikä kaikki Palatakseni edelliseen aiheeseen, kun aikoinaan kalastin paljon mereltä Tammisaaren ja jumalviikin alueella, niin täydenkuun aikaan kalat tulivat melkein rannalle, ja kalansaalis oli yleensä jonkinmoinen. Tuli kampelaa, säynettä, ahventa, haukea, lahnoja isoja ja joskus jopa lohta. Vuosia olen miettinyt mikä sen aiheutti, koskapa kala nousi nimenomaan kuun valokeilan kohdalta, oliko valo niin voimakas, että kalan kiertokulussa tapahtuu jotain outoa. Kaksi yötä tuli paljon kaloja, ja sit ei mitään, ei edes pientä sinttiä. 2-3 päivää niin ehkä normaalin verran muutama kala verkossa Enkä vieläkään tiedä mitä luonnossa tapahtuu täydenkuun aikana Heippa taas🐟🐟🐟👍👍🇫🇮☕️

Savuahven onkyllä ihanparasta.Videota katsoessa tulee ihan vesi kielelle 😊

Luonselältä sai 2012 vuoteen 5-7 kg hauki oli ihan tavallinen. 2012 muutimme posiolta tänne etelään,joten siitä etelään ei ole minulla tietoa. Täältä olen saanut isommallaan 13 kg hauen.

Heippa, kyllä nyt pohdiskelit juuri niinkuin asianlaita on kalojen suhteen, petokalojen ruoka on pienemmät kalat sen me jokainen tiedämme, itse teit kysymyksen miksi, olen kansasi samaa mieltä se on tämän veden ekosysteemi jota emme ymmärrä, olen joskus miettinyt miten paljon kuun vetovoima vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen, kuuhan erkanee maasta määrätyn millimetrin joka vuosi, ja mitä vaikuttaa jäätiköiden sulaminen, mehän emme tiedä, tarkennan minä en tiedä miten tuo vesi sekoittuu järvien vesiin ajan kuluessa, ja mitä ravinteita tulee ajan myötä vesistöihin Näitä on mukava miettiä mutta…….. Kiitos videosta Heippa taas🐟🐟🐟🐟🐟👍👍👍👍👍🇫🇮🇫🇮🇫🇮🇫🇮

Itsekin olen ihmetellyt tuota ahvenen voittokulkua, itelläkin dokumenttiä saaduista saaliista liki 15v ajalta. Omilla pyyntivesillä tuo isojen ahvenien määrä on noin 5v aikana kokoajan lisääntynyt. Meilläpäin on taas tuon hauen suhteen kummallinen tilanne: sitä on runsaasti, mutta koko on pienentynyt. Tuollaista 1-1.5 kg haukea on paljon, myös ns. suurhaukia on kohtalaisesti, mutta sellaset 2-4 kg hauet loistaa poissaolollaan. En tiedä mistä se johtuu, vaikka järvessä runsaasti niille sopivaa ravintoa (särkikaloja ja ahvenia). Ja tilanteen tekee vielä kummallisemmaksi se, että järven siikakanta on pysynyt kohtalaisen vakaana.

mereltä saa aika-ajoin samankokoista ahven satsia!

Minäpä avaan näin nuorena aktiivisena vapaa-ajankalastajana omaa näkökantaa aiheeseen liittyen. Kävin talvella kahteen otteeseen siellä Kitkalla ja ahvenia tuli hyvin ja ahvenet olivat hyväkuntoisia ja elinvoimaisen näköisiä. Lähes jokaisen ahvenen vatsalaukusta löytyikin pikkumuikkua, joka on selvästi niiden pääravintoa järvellä. Silmiinpistävää oli juuri se, kuinka paljon yhdellä pienellä alueella oli ahventa. Vaikken ole ehtinyt ennen 2000-lukua kalastamaan enkä tietoa keräämään vaarini on sitä tehnyt mm. mökkijärvi Muojärvellä ja merkinnyt kalakirjaan saaliita. Ahvensaaliiden kasvu viime vuosina on selvästi havaittavissa. Mistä tämä lyhyen aikavälin muutos sitten johtuu? Aiheeseen melko paljon perehtyneenä ja myös luonnossa paljon liikkuvana ja siitä kiinnostuneena löydän muutokseen syy-seuraussuhteiden sarjan. Pohjimmiltaan kyse on vesien lämpenemisestä, joka aiheuttaa ravinteiden lisääntymistä järvessä. Käytännössä kasviplanktonin määrä kasvaa, jota taas eläinplankton käyttää ravinnokseen. Energia kulkee ravintoketjussa ylöspäin ja näin muikku pääsee hyödyntämään kasvanutta eläinplanktonin määrää ja siten ahvenille riittää ravintoa. En näe ravintoa ainoaksi tekijäksi, joka saa ahvenkannan menestymään. Toinen avaintekijä on ahvenen kudun parempi onnistuminen. Tähän vaikuttaa palauteilmiönä juuri ahvenen hyvästä ravintotilanteesta johtuva elinvoimaisuuden nousu, keskikoon kasvu ja nopeampi vuotuinen kasvu, jolloin yhä suurempi määrä ahvenia pääsee kutemaan ja keskikoon kasvun vuoksi mätipussit ovat isompia ja niistä taas kasvaa yhä enemmän ahvenia. Kudun onnistumiseen voi liittyä myös kutulahtien rehevöityminen, joka antaa ahvenille suojaa niiden herkimmässä vaiheessaan eli kutuvaiheessa. Lohikalat taas vaativat kutuunsa hapekasta ja kylmää vettä, jotta kutu onnistuu. Veden keskilämpötilan nousu vaikuttaa toki myös lohikalojen kutuun mm. siirtämällä sen ajankohtaa ja rehevöittämällä kutualueita. Kitkasta puhuttaessa selkävesillä vesien lämpenemisestä aiheutuva rehevöityminen ei pääse vaikuttamaan niin paljon lohikalojen kutualueisiin kuin suojaisissa salmi- ja lahtivesissä. Ahven, jota ei varmasti vielä 20 vuotta sitten juurikaan tavattu kitkan selkävesillä, on nyt sinne levittäytynyt suurin ryppäin. Tämä voi vaikuttaa myös siian, taimenen ja harjuksen menestymiseen näillä karummilla vesialueilla. Ahven on päässyt lisääntymään etenkin näillä suojaisammilla lämpimämmän veden alueilla, mikä voi vaikuttaa juuri siikakannan hupenemiseen, mutta myös haukikannan kasvuun. Totesin mm. juuri tänä keväänä yhdellä mereen laskevalla jokisuulla haukien mahasta löytyneen kiiskien ja särkien lisäksi useita pikkuahvenia sekä 4 kpl lohen/meritaimenen istutettua poikasta. Haukien ravintotilanne on siis kyseisellä alueella hyvä ja keskikoko sekä määrä sen mukainen. Vastaavia havaintoja löytyy myös Muojärveltä ja muilta Kuusamon järviltä. Hauki ei suinkaan ole syypää jalokalakantojen hupenemiseen, vaikka ennen niin on ajateltu. Hauki korjaa pois vahingoittuneet tai muuten epätavallisesti käyttäytyvät yksilöt. Esimerkiksi edellä mainitulla jokisuulla haukien mahasta löytyi istutettuja lohikalojen poikasia, joista suurin osa joutuu petokalojen mahaan, koska ne eivät ole oppineet väistämään vaaraa, vaan ne ovat kasvaneet luonnottomassa ympäristössä ja ne eivät pysty sopeutumaan uuteen ympäristöön ennen kuin jo valmiiksi hyvän ravintotilanteen vuoksi kasvanut haukikanta syö ne elävältä. Usein luullaan, että nyt kun hauen mahasta löytyy istukkaita ovat ne syyllisiä tai, että niiden suuri määrä johtaa lohikalakantojen heikentymiseen. Mielestäni juuri mainitsemallasi ahvenella on tässä suurempi rooli. Ahven on agressiivisempi petokala kuin hauki, ja se ei saalistakaan pelkästään viottuineita yksilöitä, kuten hauki suurilta osin tekee, vaan se liikkuu parvissa ja hankkii ravintoa suurista pikkukalaparvista, kitkalla muikkuparvista. Hauen ravinnonhankintatapa on tullut tutuksi mm. muutamalla lapin reissulla, jolloin hauki on tarttunut kiinni harjukseen, joka oli valmiiksi kiinni perhossani. Haukien määrä on siis kasvanut, koska kalamassa on kasvanut, jonka seurauksena vioittuneita yksilöitä on enemmän, ja lisäksi nämä vioittuneet/heikoimmat yksilöt(ahvenet) ovat hyväkuntoisia ja pitävät sisällään runsaasti muikuista saatua energiaa. Muikun menestyminen kertoo siitä, että sen ravintotilanne on kunnossa ja kutu onnistuu. Kuitenkin ahvenkannan paisumisesta voi päätellä, että lajien väliset vuorovaikutussuhteet ovat muutoksessa. On kuitenkin mahdotonta ymmärtää kaikkia vuorovaikutussuhteita, mutta tärkeintä olisi ymmärtää niiden juurisyyt ja puuttua niihin ajoissa, jos lohikalakannat halutaan säilyttää. Juuri syynä on varmasti ilmaston nopea lämpeneminen. Tässä minun ajatuksiani, en sano että ne ois täysin oikeita, mutta onpahan minunkin näkökulma aiheesta esillä😉. Viikonloppuna onkin lähtö mökille Muojärvelle niin taas pääsee kalastelemaan ja tutkiskelemaan sinne vähäksi aikaa, kiitoksia hyvistä videoista ja toivotan hyvää kesää sinne kitkalle, toivottavasti tästä kommentista oli jotain apua pohdintaan😊

Se ero sinun ahven saalissa on heti silmää pistävää. Minun saamani ahvenet on aina alapaulassa, sinulla väli vedessä tai yläpaulassa

Kyllähän tuossa on selvä ja osittain epäselvä systeemi nyt menossa. Jostakin syystä ahven valtaa aluetta ja nimenomaan iso ahven. Silloin isompi siika väistää ja vaihtaa syönnösaluetta. Se että mistä tuo ahvenen määrä ja hauen koon kasvaminen johtuu, on iso arvoitus. .

Olis kiva tietää ahventen painoja....

Hauki pitää järveä tasapainossa

Varmaankin yhtenä syynä ahvenen lisääntymiseen on myös verkkokalastuksen väheneminen. Todella harmillista jos se väheneminen ei näy siikakannan lisääntymisenä vaan petokalakantojen lisääntymisenä, jotka syövät siiat ennen kalastuskokoa. Minkä osakaskunnan alueella pääsääntöisesti kalastat? Istuttaako osakaskunta ollenkaan siikaa? Hauet tietenkin syö kesän vanhaa siikaistukasta mutta jo seuraavana kesänä niillä kokoa jo sen verran ettei ahven enään niitä saalista.

Onko siellä missä kalastelet muita pyydyskalastajia? Näkyykö siellä vapavälineillä pyytäjiä? Yleensä keväällä ja alkukesästä kun pyydän ahventa matalasta vedestä eli 3-5 m. Mahoissa on aika paljon särkeä ja ahventa. Kesällä kun osa ahvenista menee syvälle niin niillä alkaa olla isompaa muikkua mahoissa. Samoihin aikoihin rannoille tulee pikku särkeä jonka perässä tulee ahvenet.

Sieltähän sais jigillä kans nuita ahvenia ja väriki ois helppo valita eli muikku😂

Komia ahvena kyllä lopussa

Heippa ahven, hauki , hauki ahven, Jeps mukavasti tulee kalaa, menevätkö hauet taas kalajalostukseen Kiitos videosta Heipsulivei 🐟🐟🐟🐟🐟🐟🐟🐟🐟🐟🐟🐟🐟🐟👍

Sieltä on aika hyvin tullut alkukaudesta ahventa ja haukea tosi hyvin. Hyvin kerkesit lomalla kalastelee. Viime viikonloppuna itekin sain yhdestä yö ja päivä pyynnistä ihan hyvät ahvenet. Täällä on vieläkin vedet korkealla

Ootko punnannu nuita ahvenia? Kuinka isoja on nuo isoimmat?

Tuossa hyvä katiska paikka

Nättiä ahvenia ja haukee sieltä nousi. Me saatiin tässä kivilahdessa kans lauantaina verkosta 13 komeeta ahventa. Suurin niistä körmyistä painoi 870g, ei olla kumpikaan miehen kanssa niin isoa ahventa saatu. Tänään aamulla ne sitten savustettiin ja meillä on nyt noin 3.5kg savuahventa. Osahan syödään silleen ja osasta tulee savuahvenkeittoa ja taitaa siitä joku kalatahna ja piirakkakin tulla. Pakkasessa odottelee kolmisen kiloa haukifileitä myllytystä ja pihveiksi paistoa. Kivasti on lähtenyt kotitarvekalastus niin verkolla, katiskoilla kuin uistimellakin käyntiin.

Joo on se hurjaa. Tänä keväänä veet lämpes ennätystahtii. Täälläki päijäntees melkee 10 astetta normaalista lämpösempää.

Isompisilmäinen katiska pitää pienemmät loitolla. Katiskoiden määrälläkin on väliä.

Kukkoahventa oli paljon katiskassa.

hommaappa harvempi katiska ni ui nuo pienimmät jo läpi

Itellä ainakin tulee keväällä etupäässä pientä ahventa, seassa voi olla yksittäisiä isompia ahvenia. Välillä haukea tai madetta. Kesällä on sitten rapumertana/sumppuna

Aika iso tuo nielun suu

Heippa, jaahas Pietarin kalansaalis, joskus sitä tulee vaan on myös maukkain kala kaikissa ruokatarjoilussa, nyt tuli särvintä pöytään ja suu napsaa Kiitos videosta, pidä verkot tuossa on paras paikka Heippa taas🐟🐟🐟🐟🐟