Kiitos paljon! Tätä oli kyllä niin mielenkiintoista tehdä. On inspiroivaa, että välillä tarjoutuu mahdollisuus tämmösten dokumentaarisempien videoiden tekoon 😊

On kyllä mielenkiintoista palata kuin ajassa taaksepäin, syventyä ammattitaitoisten ihmisten tutkielmiin, mitä ei muualta löydä välttämättä niin syventävinä:)

Kiitos! Samoin, hyvää joulun odotusta sinne 😊❄️

Kiitos 🥰🙌

Hyviä ideoita, laitan talteen 👍

Mä oon Caro videolta ja osaan vastata tähän! Me ei tietenkään voida olla ihan varmoja mistään fonetiikkaan liittyvästä, mutta meillä on muutama vinkkiniksi. Ensinnäkin voidaan verrata näitä kieliä niiden elossa oleviin sukulaisiin, akkadin kohdalla esim. arabiaan, hepreaan ja arameaan. Sitten voidaan katsoa lainasanoja. Jos vaikkapa hepreassa on lainasana akkadista, sen ääntämisen perusteella voidaan tehdä arvauksia lähdesanan ääntämyksestä. Samoin toisin päin, jos akkadissa on lainasana vaikkapa arameasta, voidaan päätellä, miltä se akkadissa kuulostaisi sen perusteella, miltä se kuulostaa arameassa. Siinä, miten sanat muuttuu lainautuessaan, on lainalaisuuksia ja trendejä, jotka auttaa (esim. suomeen lainautuessaan substantiivit saa usein i:n loppuun.) Sumeri on vaikeampi, koska se on ns "language isolate", kieli ilman tunnettuja sukulaisia. Käsittääkseni sen kohdalla ollaan pitkälti sen varassa, miten nuolenpäitä käytetään akkadissa ja sumerissa. Prosessi siis käytännössä sama kuin yllä, mutta kahden kuolleen kielen välillä.

No juuri tuosta aiheesta mä olen justiin kirjottanut kirjaa ☺️👍 Maaliskuussa ens vuonna pääsee lukemaan: otava.fi/kirjat/sensuroitu/

Voisin kyllä tehdä! 👍

@@vmakipelto myytinkertojat kanavalla on mielenkiintosta kontenttia asiasta, lähinnä keskustelua kahden tutkijan kesken mutta tosiaan mielenkiintosta. paljon muutakin mielenkiintosta sieltä löytyy!

Kiitos! Tätä oli suuri ilo tehdä.

😂Kertoo kyllä enemmän teikäläisestä.. 🤦‍♂️

SOKERILLA JA KERMALLA

Onnekkaiden sattumusten ja pitkän ja kivisen tien kautta. Tästä hyvä tiivis esitys on _British Museumin_ kuraattorin Irving Finkelin luento tässä: kzfaq.info/get/bejne/hsyJjNWSss3NcnU.html

Mahtavaa! Jokaisen pitäisi kyllä lukea se 💪

Höpöhöpö🤗

Hieno homma! Antoisia lukuhetkiä sen parissa :)

@@vmakipelto Meillä on perheessä sovittu ettei osteta aikuisille joululahjoja ni Tonttu toi kirjan jonka halukkaat (esim. äitini joka tykkää) voi lukea ja lopuks sit antaa mulle päin. Eikä kukaan tiedä että tonttu osti itelleen! 🫢🤭

Sitten ku joku keksii aikakoneen niin sillä pystyy matkustaan tasan siihen päivään historiassa millon se aikakone on keksitty, ei taaemmas. Tulevaisuuteen matkustaminen on teoriassa mahdollista, menneisyyteen ei.

Joo tuo oli hauska, se oli itseasiassa vanhin aakkosiin perustuvalla kielellä eli kanaanin kielellä kirjoitettu teksti. Nämä nuolenpäätekstit ovat vielä vanhempia, mutta tällä videolla mainittu akkadi on kyllä kanaanilaisten kielten edeltäjä ja sukulainen 😊

Miks pitäs tehdä videota tämmösistä asioista mitä voit vaan googlettaa ja saada heti ajantasasen listan..

@@Limbzbiscuits kaikkihan nää löytyy googlesta että jos haluaa googletella nii siitä vaan

Annan lahjaks vanhemmille ja otan sit omaan lukuun. Markkinoin jo että on Historia-lehti kertaa miljoona.

Aivan älytöntä. Mulle ke ilmotus etten enää voi peruu mut ke jo ilmotettiin et saan noutaa.

Ja kirja on haettu.

Mitä tarkoitat, että ei ole kysyntää? Kyllähän sinne opiskelijat saadaan ja tutkimus edistyy. Kyllä nuo tutkimustulokset monia kiinnostaa, kuten voit kommenteista huomata. Alalla on pienet opiskelijamäärät varmaankin siksi, että tutkinto ei ole kovin työllistävä. Kaikki eivät halua tutkijoiksi. Mielestäni erittäin arvokasta tutkimusta.

@@random-kr7gr olet oikeassa: akatemian ulkopuolelle työllistyminen (mikä on itsessään käytönnössö mahdotonta Suomessa) vaatii samanlaista luovuutta kuin keneltä tahansa humanistilta, josta ei tule opettajaa. Niinpä sisäänottomäärät ovat pieniä. Samalla opintosuunnan tulevaisuus on epävarma, sillä se on tällä hetkellä kytketty täysin ANEE-huippuyksikköön, jonka toiminnan takaraja on ollut jatkuvasti tiedossa.

@Ville_Veikko Samalla tavalla voisi kysyä miksi yleistä historiaa opetetaan ja miksi historian pääaineopiskelijoita yleensäkään otetaan muutoin kuin historian aineopettajiksi koulutettaviksi. Perustutkimus on itseisarvoista, vaikka rahoitusasia sitten tietenkin on kunkin alan perusteltava huolella itse. Assyriologia on muualla maailmassa huomattavasti paremmissa kantimissa kuin Suomessa, siitä huolimatta että assyriologialla on Suomessa pidemmät perinteet kuin suurimmalla osalla muista sillä siunatuista maista. On siis pääasiassa pitkän perinteen ansiota, että Suomi on, monien muiden alojen tapaan, pienuudestaan huolimatta assyriologian suurvalta: täällä tieteenalaa pusketaan eteenpäin ja tänne ulkomaalaiset tutkijat tulevat kehittämään ammattitaitoaan ja tekemään hedelmällistä yhteistyötä. Akateeminen sivistys on itsetarkoituksellista. Rahoituspuolesta kuitenkin voi, ja pitääkin, käydä keskustelua.

😂😂 Sellaiset tiededenialisti-psykoosit.

Noh lienee parasta tietoa mitä aiheesta on saatavilla. Moni asia suhteellisen luotettavaa. En tosin ole varma "argeologien" kompetenssista.

@@random-kr7gr Sitä en kiellä että varmaan "parasta" tietoa mitä ihmisäly voi asiasta ymmärtää, tuo "Fakta" lähinnä pisti silmään, ainakin itse ymmärrän että 100% totta... Tiedemiehet ja argeologit ei voi olla "täysin" varmoja oikeastaan mistään, varsinkaan yksityiskohdista, paljon menee oletuksen ja ns. todennäköisyyden piikkiin...

@@vapaustuonelassa Riippuu jonkin verran siitä miten "fakta" määritellään. Filosofisesta perspektiivistä voidaan toki ajatella, että emme voi tietää juuri muuta kuin loogisia totuuksia(tautologioita). On kuitenkin pragmaattisesti hyvinkin mielekästä kutsua tiettyjä havaintoja vähintäänkin tiedoksi. En toki väitä, että historian tutkimus olisi tiedollisesti yhtä luotettavaa kuin esimerkiksi moderni luonnontieteellinen tutkimus, mutta todennäköisesti lähestyy totuutta sekin.

@@random-kr7gr Niin jokaisellahan on oikeus tulkita asioita haluamallaan tavalla, hyvänä esimerkkinä tämä mariinin hallituspoppoo 😏