Olin paikalla tässä tilanteessa, olen hänen pikku veli LOL

@@MiikaH011 mee hiitee

V2 raketit toimi vähän tuolla paisari periaatteella. tutkippa vähän niitä.

Joo sepä tuossa on ärsyttävää ettei putkea voi vaihdella kuten suutinta. Tai voi jos joku ensin tekee lavallisen putkia 😁

Mietin itse samaa, jos männän ala ja yläpuolen välillä on turhaa tilavuutta pumppausvaikutus heikkenee. Eli periaatteessa äärimmilleen ylimitoitetut huuhtelukanavatkin saattavat heikentää tehoa, jos kaasu virtaisi riittävän vapaasti pienemmässäkin kanavassa ylimääräinen tilavuus on haitaksi.

Itse taas luulisin että sen takia se ois sen noin 2x tehokkaampi kuin nelitahti koska se moottori ns tekee täyden kierroksen puolessa siitä mitä nelari🤔

@@teemu5566 Tuohan ei ollut yksinkertaistus vaan tarkennus tai itse asiassa korjaus pieneen ajatusvirheeseen. Toki hyvin lyhyesti, yksinkertaisesti ja mutkia oikoen sanottu, mutta periaatteellisesti oikein, siinä missä edellä esitetty versio oli täysin väärin ajateltu. Toki kaksitahtimoottorin hyötysuhde on huonompi kokonaisuutena monista syistä, myös silloin kun ei haaskata polttoainetta tai ainakaan lasketa tätä mukaan. Toisaalta osa mekaanisista ilmiöistä tapahtuu paremmalla hyötysuhteella. Tämä puoli asiasta ei kuitenkaan liity moottorin teho-iskutilavuussuhteen, teho-painosuhteen tai teho-kokosuhteen arviointiin mitenkään.

I think I read about those but have not tried. The creator of those sounded to have some pretty good theory behind it.

Vielä joutuu kymmenisen päivää odottamaan

@@ASoftaaja 🤔😬😲 kiitos vastauksesta odotellaa täällä kissojen ja koirienkaa

Nyt ois kymmenen päivää menny... 🤔

@@ASoftaaja millo video

sama homma, nää videot jaksaa kattoo keskittymällä kaikissa muissa tulee pidettyy taukoja ja tehtyy muuta välis :D

Kiitos, mukavaa jos kiinnostaa

Monistenipun kannessa oli teksti: Mopo Sport -ohjeet. Itselle tilasin sen Mopo-Sportista Vantaalta. Ohjeet olivat ihan päteviä, sylinterin viilaaminen niitä noudattaen, kaveriksi Dell Orto PHBG 18 AS sekä Ccm putki parani moottorin teho rutkasti. Yli päivä meni aikaa kun viilasin.

Itselläkin oli korkkia Sachsin männän laen ja tapin välissä. Puchiin kokeilin Plastic Paddingia, sillä sai paikat täyteen. Seuraavan kerran kun irroitin männän, olivat Paddingit häippässeet ajon aikana.

Kyllä se paineaalto ehtii edestakaisin jos oletetaan pakokaasun lämpötilan olevan 600 astetta koko putken matkalta (ei todellisuudessa ole näin). Pakoaukko on aika hyvän aikaa auki, noista asteluvuista sen voisi laskea mutta karkeasti varmaan puolen kierroksen verran se on auki eli jos on 2,14 ms aikaa ja nopeus on 700 m/s niin kyllä aalto ehtii lähes 1,5 metriä kulkea. Ihan eri asia on sitten se, voiko paineaalto yhtään mitään liikuttaa mihinkään suuntaan. Aaltoliikkeessä energia liikkuu väliaineessa mutta itse väliaine ei liiku merkittävästi. Ei ole väliä onko kyse ääniaallosta vai aallosta meressä. Virtaustekniikalla selitettynä tuo pakoputken toiminta sen sijaan kävisi järkeen. Pakoaukon auetessa on männän päällä vielä niin kova paine, että itse pakokaasu lähtee äänen nopeudella (kyseisessä lämpötilassa) kohden pakoputkea ja etenee siellä pakoputkessa äänennopeudella. Jos pakokaasu saapuu ylipaineisena ja äänen nopeudella laajenevaan suuttimeen niin taitaa nopeus kiihtyä yliäänen nopeudelle (paine ja lämpötila laskee edelleen ideaalikaasulain mukaan). Massa on hidasta ja pakokaasun jatkaessa vauhdilla eteenpäin alkaa sylinteriin syntyä alipaine siitä huolimatta, että kampikammiosta tulee uutta tavaraa paineella sylinteriin. Osa uudesta seoksesta imetään pakoputkeen koska pakokaasu jatkaa edelleen eteenpäin putkessa. Aina siihen asti, että pakokaasu saapuu pakoputken supistuvaan suuttimeen. Tällöin paisutettu ja matalassa lämpötilassa kovalla vauhdilla etenevä kaasu ei mahdu kulkemaan ulos vaan pakkautuu supistuvaan suuttimeen. Kaasun liike-energia muuttuu jälleen paineeksi. Putken alkupäässä on nyt alipaine ja loppupäässä ylipaine jonka takia koko pakoputken virtaus kääntyy päinvastaiseksi. Itse pakokaasu alkaa virrata takaisin kohden sylinteriä. Jos mitoituksen on oikeat niin takaisinpäin virtaava pakokaasu saa työnnettyä seoksen takaisin sylinteriin ja jopa ahdettua hieman sylinteriä. Toki voi olla, että olen väärässä ja nimenomaan ääniaallot siirtää tavaraa 2 tahtikoneessa mutta se on hieman fysiikan lakien vastaista, virtaustekniikalla selittämällä ei fysiikka mene ihan niin rikki. Pitää koittaa penkoa joku simulaatio aiheesta ja katsoa liikkuuko siellä pakokaasu virtaustekniikan oppien mukaan vai ääniaallot aaltoliikkeen oppien mukaan.

@@opk168 Kyllä se lähtökohta on tuossa virtaustekniikassa, erityisesti kun kaikki näyttää tapahtuvan yhden vaiheen aikana. Aallot on mielekkäämpi tarkastelunäkökulma, jos aaltosyklejä olisi useampia - ja kyllä aalloissakin hiukkaset liikkuvat amplitudin verran. Tässä tapauksessa varmaan on mielekästä katsoa juuri tuota yhtä sykliä, koska seuraavassa syklissä pakoputkeen tulee taas voimalla uutta pakokaasua ja homma alkaa vähän niin kuin alusta.

@@opk168 Mutta kyllä mun fysiikka taitaa olla kokonaisuutena asiassa vinksallaan.. Että mistä tuo äänennopeus tulee mukaan.. Voisin ajatella, että kun kipinä sytyttää paloseoksen, räjähdys luo ympärilleen paineaallon, joka etenee äänen nopeudella. Eli ollaan työtahdissa. Paloseos muuttuessaan pakokaasuksi laajenee, kehittää paineen ja painaa mäntää. Kun pakoaukko avautuu, sylinterissä oleva paine pääsee vapautumaan pakoputkeen. Tämä paineen tasaantumisaalto varmaan kulkee myös äänen nopeudella.. Epäselvin juttu on se, että liikkuuko myös pakokaasun molekyylit sen paineaallon mukana äänen nopeudella... (toinen esimerkki voisi olla räjähtävä pommi: oon aina ajatellut että siitä leviävä paineaalto on ilmaa - ilma välittää räjähdyksen hetkellisen laajenemisen ilman paineaaltona -, mutta räjähteen molekyylit eivät leviä). Tuntuis jotenkin uskomattomalta, että pakokaasukin liikkuisi äänen nopeudella. Joo, alan nyt vasta ymmärtämään, mikä virtaustekniikan ja paineaaltotekniikan sekasotku tämä on :D :D

@@kivamiesi Polttomoottorin palotapahtuma ei ole räjähdys vaan nimenomaan poltto. Työtahdin alussa polttoaine palaa ja nostaa sylinterin lämpötilaa sekä painetta (ideaalikaasulain mukaan). Työtahdin aikana tilavuus kasvaa männän liikkuessa alaspäin. Tilavuuden kasvaessa, paine pienenee ja lämpötila tippuu (ja toki samalla saadaan työtä tehtyä, mikä on koko polttomoottorin idea). Itse palotapahtuma ei paineaaltoja lähetä tai muuten moottori nakuttaa ja on pian entinen. Pakoaukon auetessa on männän päällä huomattava paine verrattuna pakoputkeen. Kun on paine-eroa, syntyy virtausta. Kokoonpuristuvien fluidien tilanteessa saadaan "choked flow" aikaiseksi yllättävän pienellä paine erolla. Choked flow tilanteessa ei saada supistuvasta suuttimesta tai aukosta yhtään nopeampaa ainetta virtaamaan läpi vaan virtaus rajoittuu äänen nopeuteen (mikä tietysti on riippuvainen mm. lämpötilasta). Ilmalla saadaan choked flow aikaiseksi kun suuttimen tai aukon korkeamman paineen puolella on paine 1,893 x matalamman paineen puolen paine. Uskoisin paineen männän päällä olevan helposti yli tämän rajan siinä vaiheessa kun pakoaukko on juuri aukeamassa. Tästä syystä pakokaasut lähtee pakoputkeen aluksi äänen nopeudella. Paine sylinterissä tippuu nopeasti heti pakoaukon auettua eikä kaikki kaasu sieltä itsekseen tule äänen nopeudella ulos mutta alussa sieltä ei lähde pelkkä paineaalto liikkeelle vaan ihan massavirta kaasua äänen nopeudella. Eri juttu on sitten se kuinka pitkään tuo pakokaasu liikkuu äänen nopeudella ja saavuttaako se koskaan pakoputken laajenevaa osaa äänen nopeudella vai ei. Jos saavuttaa niin silloin virtaus kiihtyy yliäänen nopeuteen ja tippuu takaisin äänen nopeuteen saavuttaessaa pakoputken supistuvan osan. Jos näin käy niin syntyy tilanne jossa kaasu pakkautuu pakoputken supistuvaan päähän ja paine kasvaa korkeammaksi kuin pakoputken lähtöpäässä jolloin virtaussuunta kääntyy toisinpäin. Virtaustekniikalla selitettynä 2t putki käy järkeen kun taas paineaalloilla selitettynä on se ongelma, ettei paineaalto varsinaisesti liikuta väliainetta. 2t pakoputki on vähän kuin de laval nozzle tai converging diverging nozzle mutta väärinpäin. Siinä missä nuo ensin supistuvat ja sitten laajenevat niin 2t pakoputki ensin laajenee ja sitten supistuu. Virtaustekniikan kannalta ilmiöt niissä on kuitenkin hyvin samalaiset. 2t putkista vaan tuntuu löytyvän paljon vähemmän tutkimuksia kuin rakettimoottoreista.

Aika paksu putki jos 26 senttiä paksu. Kelkoissa taitaa olla enimmillään 150mm paksuja putkia.

Joo eipä siihen oikein ole muuta kuin tehdä aluksi joku ja kokeilla sitten tehdä hieman erilainen jos vaan viitsii. Simulaattorilla voi saada kerralla hyvän putken mutta senkin käyttö vaatii kokemusta(ja maksaa). Kyllä tossa blairexhaustissa ilmeisesti voi laittaa enemmänkin tuota keskiosan kerrointa että saa paksumman. Itse lähtisin tekemään 125cc moottoriin varmaan jotain 110mm putkea aluksi. 50hp laitteissa taitaa olla jotain 130mm putkia. Luulen että ne reikäkartiot yrittää laajentaa tehoaluetta yläpäästä, eli se reijitetty kartio lähettää paluupulssia vielä ylemmillä kiekoilla. Epäilen kyllä että se sit taas heikentää vastaavasti alempien kierrosten toimintaa.

@@ASoftaaja Kokeilin säätää tuon keskiosan kertoimen maksimiin niin nyt sain 90mm eli jonkin verran järkevämpi jo. Muistaakseni 2.0 piti laittaa tehoon joku kerroin että toimi oikein, mahtaako olla korjattu jo tähän versioon? Tämmöinen jäänyt ainakin mieleen joskus 15v takaa. Kokeilin huvikseen niin nykyisen 100mm putken mitat saa suurin piirtein 40hv tehotavoitteella 😃

@@JoniK1 Sen kertoimen voi laittaa myös isommaksi kuin se vihjeessä oleva arvo. Tuon älysin itse vasta hiljattain. Esim 4 arvolla tulee jo aika uskottavan näköisiä putkia. En oo kyllä itse koskaan kokeillut 3.2 isompaa arvoa mutta kannattaisi koittaa. En muista oliko tehotavoitteeseen joku korjaus. Mutta se kannattaa säätää siten että aallonnopeusarvo asettuu 500m/s tienoille. Tuo riippuu paljon kuinka kireä se moottori on valmiiksi. Jollain mopojen peruspytyllä missä on 180 pako ja pienet kanavat, aallonnopeus on jotain 470m/s. Pytty saa olla jo mahdottoman kireä että nopeus nousee paljoa yli 500m/s. Jos laittaa liikaa tehotavoitetta ja nopeus on liian suuri niin putkesta tulee liian pitkä ja tehoalue jää haluttua alemmaksi. Sinällään se tehotavoitejuttu laskurissa on aika turha eikä pidä ollenkaan paikkaansa.

@@ASoftaaja No tämä selvensi taas asiaa jonkin verran. 4 kertoimella saan jo 110mm putken aikaiseksi mutta tehotavoitetta ei voi laittaa 10hv enempää ettei aallonnopeus nouse liian korkeaksi. Tarkistin muuten tuon tehokertoimen, "V3.0 Tehoa ei enää tarvitse/kannata ylimitoittaa." Eli ilmeisesti ei ole korjattu aiempiin. Pako on 190 astetta ja nykyisellä putkella parhaat tehot tulee noin 11k rpm. Vakiona tämä kulki 80km/h ja nykyään 120km/h eli voi sanoa että sitä on jo vähän viritetty 😃

Toimiihan se, se laajentaa tehoaluetta alhaalta. Huipputehoa sillä ei saa lisää. Katsotaan jos sellaista koittaisi vääntää jos saa ensin 20hp 😁

Joo sekin on yksi mitä voi kokeilla. Mutta kovin paljoa ei pysty lyhentämään koska alkukäyrä pitää olla tietyn mittainen suhteessa koko putken pituuteen. Muuten toiminta voi mennä huonoksi.

Jäi tuossa selittämättä, mutta voi se silleen hajota että se menee laihalle ja sen takia leikkaa jos putken ottaa pois. Mutta se ei varsinaisesti meinaa että hajoaminen tapahtuu vastapaineen puutteen takia.

ajanu paljon ilman putkea eikä koskaan oo koneeseen tullu mitään.sekä huippuun viritetyllä ja vakiolla

​@@mikahakkinen5651 jaa miks helvetissä oot "paljonki" ajanu

@@aski1529 no se ei taas kuulu sulle.kasva aikuiseksi

@@aski1529varmaa aattelee että ääni korvaa puuttuvan tehon:D

Sen videon voisi katsoa ensin.

Ois siitä hyötyä, kuulemma suora putki on parempi ja ainakin helppo tehdä. Yks ongelma on se että mäntä nojaa työtahdin aikana voimakkaammin toiselle puolelle ja se kääntyisi sitten pakopuolelle. Se ei ehkä saa niin hyvää tukea tai voitelua silloin kun siinä on iso pakoaukko. Mutta on noita kääntöjä kyllä monet tehneet.

Ja en usko että ryypyssä on vikaa se ei vaa ehi mennä päälle jos seissyt vaikka pari tuntia ja ulkona +20. Pelkällä seosruuvilla ei oikein voi saada hyväksi seosta luulisin.

Aika vaikea sanoa, se voi johtua jostain muustakin. Kaasarit tahtoo toimia oman mielensä mukaan, sitä on vaikea saada toimimaan hyvin kaikissa olosuhteissa. Paras mitä tuossa voi koittaa tehdä on koittaa seosruuvia eri asennoissa, vaikka puoli kierrosta sisään ja ulos. Kannattaa ajaa pari päivää kummassakin asennossa niin huomaa selvästi vaikuttaako se. Sit voi tietysti koittaa putsata kaasarin. Kaasarin tukkeet aiheuttaa laihalla käyntiä. Tai vaihtaa sen sähköryyppyosan, nehän ei oo kovin kalliita yleensä.

Miten männän pinta-ala lasketaan tai mistä kohti se pitää laskea?

​@@ASoftaajaKiinnostaa myös miten männän pinta-ala liittyy huuhteluissa huuhtelun vatkaamiseen.

Kyllä se siittä selviää ku vähän harrastaa tutkikaa 16hv Ktm 65 cc kampikammiota ja portituksia pääsee jyvälle helposti. Iso ei aina oo se paras 2t hommissa. Hyvä projekti ja tosi hyviä videoita jatkakaa samaan malliin. 👍 Näitä on ilo seurata

Niin jokin ihanne koko noille huuhteluille on olemassa suhteutettuna tilavuuteen . Toki kierrosluku alue vaikuttaa, mutta kuitenkin se on 50cc mitä siellä tavaraa liikkuu. Pienille keuhkoille pienemmät keuhkoputket. Suuremmille keuhkoille suuremmat.

@@Topsiekku näin olen ite kelkan koneita viilatessa todennut