Emppiirinen kokemusasiantuntija mielipide seuraavanlainen teränhalkaisijasta raivurissa: 45 kuutioisessa 8 tuuma (200mm) optimi ja 50-55 kuutioisessa 9 tuuma (225mm) terämerkistä riippumatta. Kolmisakarainen ns. raivaus/heinäterä 300mm 45 kuutioisessa oikeen passeli.

Ei muutakun sektorin vaihtaa ja 225 terän 45 ja 50 kuutioisissa sahoissa olen käyttänyt ja sahat ovat kestäneet, varsinkin isoissa puissa ja pienemmissä vesakoissa isoterä nopeuttaa työntekoa.

Valtaosa teristä tehdään laser leikkaamalla ja niissä on jonkin verran heittoja. Jonkin verran stanssaamalla ja sen eron kyllä huomaa terästä. Jos laittaa 225mm terän kiinni, on kierrosten nousu melko paljon hitaampaa. Itse suosin 45 kuutioisissa 200 mm terää. Se on satunnaisesti raivaavalle helpompi. Kummankin koon käyttäjiä löytyy, mutta isommalla terällä takapotkuja ja kiinni juuttumisen esiintyy helpommin. Kulmavaihteet ovat pääsääntöisesti samalla kulmalla ja välityksellä. Eri malleissa kulmavaihteessa on eri kulma/välitys. Viherpuolen koneissa on sekä kulma ja välitys eri kun metsä malleissa. Nyt ei ole tarkkaa tietoa, kuinka niitä on tällä hetkellä Suomessa saannissa. Ennen aikaan raivurinterät käytettiin semmoisessa terotus telineessä, jossa on juuri kertomasi mukaan tasattiin ensin 1-lyödyllä latta viilalla kehä pyöreäksi. Meillä oli tätä varten viilapenkkiin kiinnitettävä malli, jossa terä laitettiin siipimutterilla keskeltä kiinni pystyasentoon ja allaosassa oli säätönupi, jolla sai yläreunan vasterullaa säädettyä sopivalle korkeudelle. Sillä oli helppo katsoa matalin hammas ja loput viilattiin sen mukaan. Ammoisina aikoina kuulemma terät eivät olleet koskaan suoraan laitettavissa kiinni, vaan ne tasattiin, teroitettiin ja haritettiin ennen metsään menoa. Sää kun oot näppärä käsistäs, niin katselepa vähän lomalla nettiä. Teet ihan nuviksesi semmoisen teroitus telineen. Ainakin Oregonissa oli teroitusohje vihkot moottorisahan ja raivurin terien kunnostamiseksi. Jossain pitäs olla tallessa, mutta missä . . ???

Varsinais-Suomen murteella tuo pyörivän terän pyöristäminen hiomakivellä (esim. kovasimella) on "huugaamista", eli "huugataan terä" pyöreäksi. Työsuojelumääräykset täyttävä toimenpide, tai ehkä ei. Tuttua hommaa.

Asiasta toiseen kun ihmiset ostatte sen halvan kovametalli terän on se sitte jiiri , pöytä , kenttä, klapi sirkkeliin niin käyttäkää se terähuollossa ensiksi ja käskekää hioo se selästä, rinnasta ja sivuista niin se menee koti käytössä ku väärä raha verrattuna kun suoraan laitat sen paketista koneeseen. Tuntuu pahalta maksaa 10€ jiirisahan terän terotuksesta ku ei halvimmat terätkään sitä maksa. Mutta hiomatarkkuus on se mistä se hinta ei niissä terissä koostu. T:sahan ja höyläämön terämies

Paljon juttua tuli ,olin 10 vuotta työkalu hiojana ja joskus tuli pikkuisäntiä että etkö vois sliipata raivuusahan terän.Ensinnä pyöröhiottiin sitte tussikynällä mustattiin sitte käännettiin oliko jotain 15 astetta ja joss sattu oleen sopiva jakolevy niin ensin jokatoinen hammas ja käännettiin puolta.sitten otettiin toinen "slipskiva"ja slipattiin kevennys ja se slipattiin niin että ei jääny yhtään sitä mustaa tussia näkyviin.Samalla lailla kun terotetiin six sax skivfräs, jolla metallia työstettiin .Puhuit siitä kulmaaxelista sen voi kollata helposti kun laitat kellon axelin varteen ja pyörität onko siinä heittoo.kuinkapaljon on kierroksia koneessa voit ite laskee ,3,14x200 =628,31mm.3,14x225=706mm..Mitä ite ny vähä raivannu huvikseni niin oon ottanu pois sen takalipan kun tykkään ettäjää aina risut väliin.lycka till ,aina kiva kattoo kun toiset tekee töitä.

Mikä asconan kohtalo nyt olikaa? Meneekö maalaukseen?

sthiilissä on 460-490 eri välitys kulmassa. 460 on enempi kieroksia, mutta silti mulla on 225:nen terä.onse kyllä parempi,kuin 200:nen terä, se pyörii jo kokonsa puolesta jo paremmin.

Tuon spikeus ongelma on monella terän valmistajalla. Katso lista parhaimman ja pehmeimmin sahaava terä löytyy Stiilin hyllystä. Toisaalta maku asia. Moni kuitenkin tuttavapiirissä siirtynyt samaan terä merkkiin.

silikooniset nokkatuet on minulla ollut silmälaseissa jo liki 10v ja kovia nokkatukia en enää laita. silikooniset tuet on nenän varteen miellyttävämmät kun ovat pehmeät ja toinen tärkeä etu on kertomasi asia että lasit pysyy paljon paremmin paikoillaan päässä. silikooniset tuet on vähän heikommat kestävyydeltään kuin kovat tuet mutta onneksi ne ei ole kaliita uusia.

Sorvissahan saat terän tarkistettua onko reikä keskellä tai oliko mahdollisesti ennen käsittelyäsi.

päältä päin terottamiseen paras on penkkihioma kone. pitää vaan muistaa,että mitä hammasta terottaa, niiin se hammas oltava alas päin taivutettu, muuten tökkii rajusti.

Huskun peltiterät on pehmosia mutta helppoja jakaa. Taitaa olla sulla semmonen viilan ohjain millä on halppo jakaa se on tärkeä juttu raivurin terässä. Ei ole niin nuuka hampaan mitasta. Pitäs kyllä keskittyä akseliin. Huskin kulmavaihde kestää. Se ei ole lyönti työkalu missään raivurissa. Ei tiilissäkään.

Mulla ei kauheesti kokemusta raivaussaha teristä kun ei tarvi paljon käyttää mut mulle ehdotettiin et kokele sirkelin tiheehampaista kovapalaterää . Aika hyvin toimi mun mielestä et aika mielellään meni puuhun tuntu et jopa paremmin katkasi poikki ,pitäs päästä kokeilee vähän enempi et osaisi sanoo onko jopa parempi

Stihlin vakioteriä oon käyttänyt, en oo huomannut niissä heittoa.

2:40 11:04

toi terä on kyllä nii mystinen että se joko menee puuhu tai sitte ei oikeinkaa hyvi , itellä tänää ei hankkinu moton ketju purra puuta mutta autto kun käänti toisinpäi :)

Voisitko kertoa että mikä oli sen uuden hitsauspöydän tekijä? En oo löytäny netistä..kiitos

Akseli ei varmasti väänny nuissa. Mutta onhan kiinnitys osat kunnossa? Joskus nähny tapauksia, kun terä ollu löyhällä joskus ja keskitysnapa kulunu pilalle.

Mietin vaan semmoista, että jos samaan kulmavaihteeseen laittaa kehältään pitemmän terän niin miksi se kehänopeus ei saisi nousta. Toki se isompi vääntövarsi kuormittaa kulmavaihdetta enemmän ja leikkuu vaatii enemmän moottoriteho. Mutta eikö se nopeampi leikkuu ole juurikin se miksi isompi terä laitetaan. Toki myös isompi puu on mahdollista leikata poikki. Mutta pienemmät karkeaa nopeammin.🤔

Ookko jounilta kysyny

Onko opelissa jarrusatulan tapit jumissa jos ravistaa jarruttaessa?

Stihl 460 ja 490 1:1,27

Hommaat tai teet haritus raudan ja sen kaveriksi 6.3mm viilan. Terän viilaus pitää aloittaa hyvin viistosti jos osunut kiveen / kovaan. kzfaq.info/get/bejne/ost5aNSot6rLdKs.html Tosta vilkaise niin pääset jyvälle miten terotus pitäisi tehdä.

Tuossa vähän ajateltavaa niin raivuriin, kun muuhunkin sahaamiseen. Se raivurin terän teroitus tuki on kuitenkin hyvä lisä varuste teroittamiseen. Tuttuja juttuja kuitenkin, vaikka tekisin hieman eri tavalla noita muutoksia, mitä tuolla kerrotaan. kzfaq.info/get/bejne/fJZjeqimteCoopc.html

Kun siellä itä-suomessa olet, niin hommaa 6.3mm viila. Viila tukkurin toteamaa, kun kyselin mikä juttu on, kun kysytään 6,3mm viiloja raivuriin. Vastaus, se on semmoin itäsuomalaisten villitys. Kyllä alkaa lastu lentään. Tosin taitaa mennä käsin viilaamiseksi tai teet pikku modifioinnin siihen ohjaimeen. Kyllä siitä jonkilainen ilon saa, tosin en lähtis vannoon asiaan sen enempää.

Näyttää olevan sama 545 ja 555 välitys, 1:1,29

eikö terää saa sorviin kiinni ja sillä kokeilla terän heittoa

27 vuotias husqvarna, ei ole menny yhtään kulmavaihetta

Viilaa ne hampaan pohjat pois niin alkaa kaikki hampaat puremaan kun ne ekana ottaa puuhun kun terä enemmän viilattu🤘

no kysyitkö sä heiltä miksi he sulle sillon valitsivat ne huonot ja myönsivät et loppu peleissä et ne ei oo hyvät me täällä stadissa ollaan opittu pitää puolemme

Näin jälkiviisaana, oisko uuden terän voinu tarkistaa sorvissa?

345:ssa on sama kulmavaihde kuin isommassa 545:ssa,sen takia kulma kestää 345:ssa paremmin.

Siinä isomassa terässä on enemmän massavoimaa. Sen takia uskon että se miellyttää. Ei tuu toki niin sähäkkä raivuri. Itse uskon että jos akseli heittää niin ei se kulmavaihde ole enää kovinkaan pitkäikäinen. Ei muut kuin terä sorviin kiinni jos haluaa tarkastaa symetrisyyttä.

Hyvää sunnuntai iltaa ja alkavaa viikkoa. Toivottavasti kelit lämpenee.