Lentostory: Miten lentäjät voi säästää polttoainetta

Рет қаралды 11,882

Ай бұрын

Lentostory kausi 6 jakso 19
Miten ja millä eri toimenpiteillä lentäjät voi säästää polttoainetta yhdellä lennolla. Laskennassa on käytetty esimerkkinä A320 lentokonetta ja tunnin mittaista lentoa.
Seuraa tavallisen lentopojan elämää eri puolilla Suomea ja maailmaa.
Tapio on the move ja Lentostory nettikauppa
shop.spreadshirt.fi/Lentopoika/
Seuraa somessa
Instagram: / tapio_on_the_move

Пікірлер: 101

@peter38712 Ай бұрын

Kiitos mielenkiintoisesta videosta taas.

@miikaDV20 Ай бұрын

Hitsi miten hienoa uutta tietoa taas, Kiitos!

@jukkavanninen5779 Ай бұрын

Todella mielenkiintoista!

@artoylisuvanto9014 Ай бұрын

Aivan hurjan mielenkiintoinen video jälleen, kanava sen kun paranee aina😊 Kannatan minäkin näitä teknisempiäkin Lentostoryjä, mutta myös kevyempiäkin aiheita. Vaihtelevuus parasta tällä kanavalla. Minullakin mielikuva, että lentokoneet kuluttavat paljon kerosiiniä, ymmärsin ,että APU ilmeisen kuluttava, jos pidempiä aikoja tarve tuottaa sillä koneelle toimintoja. Matkustajille toki mukava, kun mm. ilmastointia pyörii jne. Lentäjien työssä paljon harkintaa ja päätöksentekoa, laskemista.

@jonijatkonen6012 Ай бұрын

Erittäin mielenkiitoinen video lentomaailmasta!

@tpth987 Ай бұрын

Kiva video, katsoin loppuun saakka 😊👍

@heikkivuori Ай бұрын

Kiitos videosta!

@mijusixtyeight9068 Ай бұрын

👌Perfect.Olikos sinulla turbulenssista kertovaa videoo , sekin kiinnostais👍

@mikavuorenmaa8467 5 күн бұрын

Hyvää takuuvarmaa settiä!! Kiva kuunnella!!

@TheAatupaatu Ай бұрын

Kiitos. Loistava video taas. 👍🏻

@jannenumminen Ай бұрын

Siis uskomattoman mielenkiintoinen aihe. Ihan huikeaa👍🙏

@freddy8320 Ай бұрын

Hyvä video jälleen. Kiitos.

@henkka6350 Ай бұрын

Kiitos!

@janiovaskainen Ай бұрын

Hyvä video👍

@sakarinygard7473 Ай бұрын

tosi hieno video.

@makama46 Ай бұрын

Tosi järkevää toimintaa ja hyvää tietoa😊

@aceris Ай бұрын

Ryanair on vieny tän homman ihan eri ulottuvuuksille.

@IhminenSuomesta Ай бұрын

Muut vois ottaa mallia

@RS-sc7ro Ай бұрын

Olisi mielenkiintoinen hypoteettinen laskelma nähdä mikä olisi säästö jos maapalvelu liikuttaisi koneen koko maasaoloajan. Eli "veturi" odottaisi heti kiitotien jälkeen ja tarjoaisi maasähkön. Sitten koko kääntö aina kiitotien alkuun sujuisi maapalvelun hinauksessa ja sitten taas ominvoimin liikkeelle. Kuulosti vähän että lentokone on yllättävän epätehokas maassa. Pyörii apumootori ja jarrutkin oli tähtitieteellisen kalliit ja kuluvat.

@Tapioonthemove Ай бұрын

Tätä on kokeiltu Frankfurtissa Lufthansan toimesta. Käytössä oli täyssähkökäyttöinen ”veturi”. Ei vaan käytännön elämässä valitettavasti toimi. Maksaa hirveästi ja ei säästä juuri mitään.

@MrJusape Ай бұрын

Nuo määrät kun kertoo vielä vuorokauden aikana kaikilla ilmassa olevien koneiden määrällä ... ( 10.000-30.000 lentoa ainakin vuorokaudessa maailmanlaajuisesti ? ) Onkos Tapsalla tietoa, miten monta ilmaannousua / laskeutumista maailmanlaajuisesti tapahtuukaan 24h aikana ?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Vuorokaudessa lentoja lennetään maailmassa keskimäärin 96 tuhatta.

@mikaels6320 Ай бұрын

Todella kiinnostava video taas. Mietityttää todella nää muutamat kentät jossa on järkyttävät rullaukset. Viimeviikolla matkustin AMSiin ja laskeuduttiin 18R josta rullaus terminaalille kesti lähes tunnin. Miten paljon siinä kuluikaan kerosiinia vaikka toinen mottori oli sammutettu...

@Tapioonthemove Ай бұрын

Joo, Amsterdamissa rullaus on parhaimmillaan hyvinkin pitkä.

@harrijappinen Ай бұрын

Noinpa junillakin ajelin mäen päälle hitaammin. Ja annettiin sitten alamäessä rullata...jarrutuksessa se energia olis menny hukkaan... lämpönä. Tavarajunilla siis. Matkustajajunilla kutakuinkin aina täysillä.

@mikkorenvall428 Ай бұрын

Samaa optimointiahan se on maaliikenteessäkin, ainakin ammattitasolla. Ilman virtausominaisuuksista johtuen on optimaalisin kulkunopeus merenpinnan tasolla noin 75km/h, koska nopeuden kasvaessa ilmanvastus ja polttoaineenkulutus kasvaa eksponentiaalisesti, ja tässä on yksi syy miksi maanteiden yleisrajoitukseksi on määrätty 80km/h tunnissa. Tätä sietää miettiä kun liikkuu moottoriteillä, että kuinka kannattavaa on repiä 120km/h vaikka se on mahdollista, vai pitäisikö lähteä 100 km matkalle 20 minuuttia aiemmin ja säästää litratolkulla polttoainetta tai vastaavasti akunlatausta tyytymällä matelemaan 80km/h. Tätähän ovat laskeneet jo silloin 70-luvun öljykriisin aikaan ja optimoineet kulutusta ihan valtiotasolla... Ruotsissa sitten ovat päätyneet 70km/h rajoituksiin osin juuri näistä optimointisyistä.

@jaakkohamalainen3427 Ай бұрын

Hyvää settiä! Pari kysymystä: Onko tosiaan kaikki säästötoimenpiteet täysin vapaaehtoisia? Seurataanko teillä joitain tehoja ja onko jotain sanktiosysteemiä, jos joku pilotti vetää jatkuvasti tietyt reitit kaasu pohjassa, piittaamaatta mahdollisista säästöistä? Toinen vielä: Monesti lentäessä pilotti ottaa speedbreakit esiin vasta, kun laskutelineet osuvat maahan. Toisaalta välillä ne otetaan jo heti, kun reittilentokorkeudelta ruvetaan laskeutumaan, ja saattaa olla käytössä toistakymmentä minuuttia yhteensä ennen kuin kone tulee laskuun. Johtuuko tämä huonosta lentosuunnittelusta, aikataulun kirimisestä vai jostain muusta?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Jokainen kapteeni päättää itse mitä mainituista toimista käyttää. Ei ole mitään yksilötason seurantaa, eikä mitään sanktioita. Jokainen lento on täysin yksilöllinen eikä niitä oikein voi vertailla. Lentojarru on ohjauslaite siinä missä kaikki muutkin. Niitä käytetään kun sille on tarvetta. Syitä niiden käyttöön ilmassa on lukuisia. Esimerkiksi tänään ilman lentojarrun käyttöä emme olisi päässeet sujuvasti laskuun johtuen Frankfurtin liikennetilanteesta.

@pieni_norppa_saimaalla Ай бұрын

Vanhemmissa jumbojeteissä piti olla 3 lentäjää, olenko ymmärtänyt oikein? Kapteeni, perämies ja sitten se kolmas? Mikä tämän kolmannen rooli on? Voitko tehdä aiheesta videon? Jatka samaan malliin, helekutin mielenkiintoisia videoita teet!

@Tapioonthemove Ай бұрын

Se kolmas henkilö oli lentoinsinööri, flight engineer. Nykyisin hänen rooliaan hoitaa tietokoneet.

@pieni_norppa_saimaalla Ай бұрын

@@Tapioonthemove Okei, kiitos nopeasta vastauksesta. Voitko tehdä videon, mitä kaikkea kuului hänen työtehtäviin?

@Tapioonthemove Ай бұрын

@@pieni_norppa_saimaalla no katotaan jos sellainen onnistuisi.

@moskumettala1989 Ай бұрын

Mielenkiintoinen video isosti jatkoon nämä teoreetisemmat lentostoryt! Kaksi kysymystä herätti: 1. Ottaako toi cost index huomioon miten matkustajien jatkoyhteydet? Jos esimerkiksi olette 20min myöhässä ja tiedätte ettei tältä lennolta ole jatkoyhteyksiä, niin voitteko tehdä päätöksen ettei yritetä saada aikataulua kiinni jos kiinni ottamisen vaihtoehtoiskustannus>myöhässä tulemisen. 2. Tiedätkö onko lentoyhtiöille olemassa jotain kannustinjärjestelmiä säästämään polttoainetta? Jos ei ole, niin voisiko sinusta tälläisen kehitteleminen olla edes teoreettisest mahdollista? Tietenkin turvallisuuteen liittyvät säästöt jätettäis järjsetelmän ulkopuolelle. Esimerkiksi jos lentäjä pystyy säästmään lennoillaan x määrä polttoainetta, niin se näkyisi tietyllä kertoimella bonareissa. Onnittelut vielä porschesta! Hieno nähdä, että voit toteuttaaa unelmiasi!

@Tapioonthemove Ай бұрын

Hyviä kysymyksiä. 1. Joo, siinä nimenomaan ajan hintaan vaikuttaa ne jatkoyhteydet. Jos niitä ei ole, niin silloin ei tarvi ajaa täysiä, ellei sitten koneyksilö jatka vielä seuraavalle lennolle ja sen aikataulussa pysymiseksi kannataisi ajaa lujempaa. Mutta nämä on niitä tapauskohtaisia juttuja mitä sitten ohjaamossa pohditaan ja tehdään aina paras mahdollinen päätös. 2. En muista yhtiöistä osaa sanoa, mutta Discoverilla me saadaan bonus edellisvuoden tuloksesta riippuen. Joten välillisesti polttoainesäästöt antaa lisää plussaa viivan alle. Mutta mitään varsinaista polttoaineen säästämisen seuraamista meillä ei ole. Koko henkilökunta saa yhtä suuren bonuksen. Kiitos paljon. Kyllä siitä tulee hyvä mieli kun on päässyt tavoitteeseen 🚙

@user-hl1vb1qq3b Ай бұрын

Yleisesti Discoverilla ,miten vaikuttaa se (ja kuka suunittelee ja päättää) missä maassa ja milloin (ja lentokentillä, tietokoneohjelmatko sen laskee?) on kustannustehokkainta (lue edullisinta) tankata kerosiinia?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Sen päättää toimiston porukka kenellä on tarvittava tieto siihen. Ohjaajat saa infon milloin kannattaa tankata enemmän polttoaineen hintaeron vuoksi. Lopullinen päätös on tietty kapteenilla.

@timohankela387 Ай бұрын

Kuinka pysyt noissa lukemissa sinä lennoillasi?

@toomas1662 Ай бұрын

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Onnistuneet säästötoimenpiteet, vaikuttaako ne kapteenille/perämiehelle maksettavan palkan suuruuteen ?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Kyllä ne vaikuttaa. Vuoden tuloksesta maksetaan meille bonus mikä on kippareille helposti 5 numeroinen summa.

@nissepoika Ай бұрын

Mitenhän kulutus, jos lentäisi hiljaa ja matalalla ? Näin vanhan tarinan äiti neuvoi aloittelevaa lentäjä poikaansa.😁

@erkkijuuth7267 Ай бұрын

Kiitos kun kerroit mahdollisista poltsikan säästäkohteita. Miten käy jos kaikenvaralta ottaa reilusti yli polttoainetta kuin on tarpeen.

@Tapioonthemove Ай бұрын

No se ylimääräinen ei sinällään haittaa, muutenkuin että se lisää kulutusta massan kautta, mutta mikä säästyy edellisellä lennolla vähentää seuraavan lennon tankkaustarvetta

@kristianvepsalainen1746 Ай бұрын

Miten paljon yksi matkustaja voi vaikuttaa polttoaineenkulutukseen? Jos matkustan viikoksi Kanarialle pelkillä käsimatkatavaroilla vs. ruumatavaroiden kanssa, paljonko säästän polttoainetta?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Jos jättää ruumalaukun n. 25kg pois, niin noin 6 tunnin lennolla säästyy polttoainetta noin 4 kg.

@TOJAMUS Ай бұрын

Onko legenda vai totta, lenkokoneessa kannattaa säätää penkin päältä puhallinta päälle jotta virukset/bakteerit ei tule niin iholle kun mitä enemmän porukka käyttää puhallusta/ilmastointia niin sen enemmän järjestelmä filtteröi matkustamon ilmaa ja vastaavasti jos porukka ei käytä ollenkaan niin sillon järjestelmä filtteröi vähemmän ja tunkee vähemmön filtteröityä ilmaa takaisin?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Kuulen tästä teoriasta nyt ensimmäistä kertaa. Lentokoneen ilmanvaihto toimii myös vaikka kaikki matkustamon penkkien yläpuoliset puhaltimet olisivat kiinni. Korvaavaa ilmaa tulee mm. seinän ja kattopaneelin välistä ja sitä ei voi reguloida.

@TOJAMUS Ай бұрын

Kiitos tästä vastauksesta asian tiimoilta👌 Monesti vaan tuota miettiny voiko siihen ns. vaikuttaa vai meneekö se juuri noin mitä mainitsit. Kaikkea sitä ite miettiiki ku matkustajana lentää adhd mielen kanssa😂

@Luotaju Ай бұрын

Osaatko arvioida mitä tyypillisesti yhden lennonaikana tulee säästettyä polttoainetta/hiilidioksidia?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Hyvin vaikea sanoa, kun jokainen lento on erilainen. Mutta valistunut kokemus on että 200-300kg tyypillisesti voi yhdellä lennolla säästää polttoainetta kun homma toimii.

@DDramKing Ай бұрын

Voiko lentäjät/matkustamohenkilökunta hallita koneen viihdejärjestelmiä eli niitä ruutuja mitä yleensä etenkin nykyaikaisissa koneissa on penkkien selkänojissa? Eli jos tulee jokin vaaratilanne voiko niitä sammuttaa?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Juu, se voidaan sammuttaa jos tarvetta sille ilmenee

@BeyondWrittenWords Ай бұрын

Omaan Datsuniin tankki täyteen, kai se kerosiinillä kulkee. Lentää vähän taloudellisemmin, niin kukaan ei huomaa

@claasceltis7256 Ай бұрын

Miten tarkkaan tietää paljonko koneen tankeissa on yleensä on polttoainetta lentojen jälkeen. Mittaus perustunee virtausmittaukseen. Eli onko viikon lentelyn jälkeen tarkassa tiedossa onko ns. tyhjissä tankeissa tonni vai kaksi tonnia ainetta pohjilla? Mittaustavan täytyy olla tarkka?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Me tiedetään polttoainemäärä 10 kilon tarkkuudella.

@claasceltis7256 Ай бұрын

Olin aikonaan mig-21 mekaanikkona ja sillonki sitä mittaustarkuutta ihmeteltiin kun mittarissa oli 150 laskun jälkeen, että oliko siellä mitä? Sanoit 10kg mutta perustuu tekniikan luottoon@@Tapioonthemove

@zoneskin 28 күн бұрын

Teetkö videon lentokoneiden yleisemmistä vioista ja niiden syistä, esim. kovat laskeutumiset ja niistä aiheutuvat huollot. Sitten kertoa vähä millasia voimia lentokone kestää mm. Siivet, renkaat…

@manowaari Ай бұрын

Onko lentäjille rahallisia bonuksia jos saa säästettyä kerosiiniä? Eli ilmeisesti kyllä, olikin jo aikaisemmassa kommentissa tästä.

@Tapioonthemove Ай бұрын

Välillisesti yhtiön voitokkaan tuloksen kautta tulevat bonukset palkitsee säästämistä.

@htwt Ай бұрын

Kuinka paljon esim. A320 moottorit kuluttaa tyhjäkäynnillä ja rullatessa? Veikkasin vuonna 2009, että lentokoneet tullaan työntämään push back traktoreilla jossain vaiheessa kiitotielle asti. Olen vähän yllättynyt, että siinä ei ole tapahtunut kehitystä vieläkään

@Tapioonthemove Ай бұрын

About 300 kg/h per moottori on tyhjäkäyntikulutus. Sitä lentokoneen hinaamista kiitotielle asti ja siellä käynnistystä on testattu mm. Frankfurtissa. Käytännön elämä on osoittanut sen ratkaisun sopimattomaksi.

@jukka871 Ай бұрын

Mikäs tilanne teillä on SAF:n kanssa?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Sitä käytetään kun sitä on tarjolla.

@PopeyeSailor-tp7im Ай бұрын

Oliko 80 lukua kun Kuusamossa loppui lentokoneesta polttoaine ja joutui tekemään pakkolaskun?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Mahdollisesti

@jiiooh Ай бұрын

Mielenkiintoisia juttuja. Sinäänsä "pienillä" ja matti meikäläiselle näkymättömillä asioilla voi saada suurtakin vaikutusta aikaan. Vastaavanlaista optimointia voi harrastaa myös tieliikenteessä ja etenkin ammattiliikenteessä asiaan pyritään kiinnittämään huomiota. Valitettavasti harva henkilöautoilija edes miettii asiaa ja raskaassa liikenteessä vielä nykyäänkin liian harva. Kun otetaan laskukaavaan mukaan polttoainekulujen lisäksi myös yleinen auton rasittaminen ja renkaiden, jarrujen kuluminen, niin ajotavalla voi olla suurikin merkitys. Mutta kysymys: Käsittääkseni tavaramyynti lennon aikana on merkittävästi vähentynyt tai jopa loppunut kokonaan? Tätähän voi myös ajatella polttoainesäästönä kun lentokonetta ei käytetä roinan kuskaamiseen (viinipullon, hajuveden tai suklaarasian ostamiseen on varmaan olemassa kätevämpikin paikka kuin 900 km/ h nopeudella liikkuva alumiiniputki 11 kilometrin korkeudessa, jostain kaupasta puhuvat nuo isot pojat?? 😅). Onko tuon muutoksen taustalla nimenomaan polttoaineen säästö, tilan säästö, henkilökunnan ajan säästö tai se ettei myynti vain ole ollut yksinkertaisesti kannattavaa vaiko vähän kaikki asiat yhteensä?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Tuo in flight sales on hyvin lentoyhtiökohtainen juttu. Finnair lopetti sen ilmeisenkin kannattamattomana. Meillä Discoverilla se on huomattava osa yrityksen tulovirtaa. Meillä on tax free myynti yhdellä edestakaisella Kanarian lennolla helposti 1500€. Sen kun kertoo vuoden operaatiomäärillä päästään kymmeniin miljooniin liikevaihdossa. Toki, kaikki myymättä jäänyt tavara on ns. ”turhaa kuormaa” mikä nostaa polttoaineen kulutusta osaltaan. Tätä aihetta sivuan tulevalla lentostorylla.

@RS-sc7ro Ай бұрын

Vähän vaikuttaa että kaikein suurin hyöty olisi tietenkin lentämättä jättämisen lisäksi että reitti olisi mahdollisimman optimi. Siihen pitäisi panostaa että lennettäisi lyhintä reittiä ja mahdollisimman suoraviivaisesti. Joku ylimääräinen mutka tai odotuskuvio kuluttaa aivan tolkuttomasti. Siinä pitäisi lenonjohdon pyrkiä kehittymään.

@RS-sc7ro Ай бұрын

Pystyykö Tapio sanomaan paljonko yksi odotuskuvio lenkki vie ainetta. Sanotaan nyt vaikka kiertää jonkun 50 kilometriä vai mikä se lenkin mitta tyypillisesti onkaan.

@Tapioonthemove Ай бұрын

@@RS-sc7ro yksi odotuskuvio kestää 4 minuuttia ja kulutus sen aikana on noin 100kg polttoainetta.

@user-jp9kh7bq2x Ай бұрын

Näinhän se on että pienistä virroista tulee isoja virtoja myös polttoaineissa. Annan tästä toisen esimerkin. Kun korona alkoi ja matkustaminen loppui, aloin tekemään kävelylenkkejä. Pullo tai tölkki sieltä täältä. Eihän se ole kuin 15 tai 50 senttiä per kävely eli ei paljoa mitään vai mitä?. Kun korona väheni ja matkustaminen alkoi lisääntymään,tuolloin 8-vuotias tyttäreni sai 300 € matkakassan lomamatkalle pelkästään kerätyillä pulloilla ja tölkeillä. Voitte arvata oliko iloinen yllätys ja mikä parasta. Se tuli ilmaiseksi

@Tapioonthemove Ай бұрын

Juuri näin! Hienoa 👏👏👏

@ilarikousa1500 Ай бұрын

Jännä miten eri tavoin eri yhtiöt suhtautuu noihin laippa 3-laskuihin. Esimerkiksi SAS:lla ihan peruskauraa...

@yypee6648 Ай бұрын

Lisää vaan näitä enemmän teknisiä videoita. Luen ilmailuopiston pääsykokeisiin ja eri lentäjien tekemät tällaiset vähän asiapitoisemmat paketit auttaa hahmottamaan juttuja ja vähintäänkin tuo termistöä tutuksi!👍

@Tapioonthemove Ай бұрын

Tsemppiä pääsykokeisiin 👍👍👊

@yypee6648 Ай бұрын

@@Tapioonthemove kiitos paljon!

@Tapioonthemove Ай бұрын

You can do it 💪

@raunohamalainen9667 Ай бұрын

😀kiitos tästä n.s. nippelitiedosta ja toivottavasti kippari sais edes ilmaisen lounaan jos säästää yhtiön rahoja🙂🙂

@eeroaitamaa2012 Ай бұрын

Miksi ette tankkaa uusiutuvaa dieseliä? Sitä on Boeing kokeillut jo 2014, mutta miksi se jäi kokeiluasteelle?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Kyllä sitä SAF poltsikkaa tankataan. Määrät on vaan niin pieniä kun ei sitä tuoteta tarpeeksi. Ja se on myös hyvin kallista menovettä.

@eeroaitamaa2012 Ай бұрын

@@Tapioonthemove En tarkoittanut SAF:ia, vaan uusiutuvaa dieseliä. Boeing käytti 15% dieseliä toisessa moottorissa siinä kokeessa. Neste toimitti NEXBTL maantieliikenteessä käytettyä dieselpolttoainetta. "Lentokonevalmistaja Boeing on testannut Neste Oilin valmistamaa NEXBTL-dieseliä menestyksekkäästi lentopolttoaineen osana. Ensimmäinen testilento lennettiin Boeing 787 Dreamliner -tyyppisellä koneella Yhdysvalloissa ja Boeing suunnittelee jatkavansa polttoaineen testaamista. Testaus liittyy Boeingilla vuodesta 2012 käynnissä olleeseen ecoDemonstrator ohjelmaan, jossa yhtiö tutkii lukuisia polttoaineen kulutusta ja päästöjä vähentäviä teknologioita ja materiaaleja. Neste Oil on yksi Boeingin ohjelmaan valitsemista kumppaneista. Neste Oil toimitti normaalia maantieliikenteessä käytettävää talvilaatuista NEXBTL-dieseliä Boeingin polttoainetoimittajalle EPIC Aviationille, joka valmisti sen avulla Boeingille Green dieseliksi kutsumansa polttoaineseoksen. Uusiutuvan dieselin osuus lennolla oli 15 % koneen toisessa moottorissa.

@eeroaitamaa2012 Ай бұрын

@@Tapioonthemove Uusiutuva dieseli on halvempaa kuin SAF.

@dragonballfan9240 Ай бұрын

Oletko lähitulevaisuudessa siirtymässä kouluttajakapteeniksi?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Mulla ei ole koulutuspuolelle hirveästi intohimoa, joten niihin hommiin en ole hakeutumassa.

@dragonballfan9240 Ай бұрын

@@Tapioonthemoveok

@erkkijuuth7267 Ай бұрын

On selvää että pienistä puroista syntyy iso joki.

@kariaro6976 Ай бұрын

Missä on pisin kiitorata Euroopassa ja maailmalla

@Tapioonthemove Ай бұрын

Madridissa on aika pitkä rata. Muualta maailmasta en osaa sanoa missä olis pisin rata.

@anttikinnunen5766 Ай бұрын

Miksi pitää antaa tehoa jos laipat on täysillä?

@Tapioonthemove Ай бұрын

Koska vastus on suurempi..

@navigaattori7 Ай бұрын

Videot on informatiivisia mutta hiilidioksidi ei ole päästö koska se ei ole saaste. Hiilidioksidin määrä on ainoastaan edullinen asia ympäristölle. Se on elämää ylläpitävä aine ja fotosynteesi opittiin jo koulussa aikanaan. Valitetavasti nykyisin sitä ei opeteta koska lapsetkin halutaan aivopestä tähän valheeseen. Suuri joukko asiantuntijoita tietää sanoa, että hiilidioksidi ei lämmitä ilmastoa. Itse asiassa mekanismi menee niinpäin, että ensisi muista syistä lämpenee ilmasto ja vasta viipeelllä vapautuu maasta ja meristä hiilidioksidia josta seuraa, että usein korkean hiilidioksidipitoisuuden aikaan on jo viileä ilmasto. Ilmasto liikkuu syklisesti aina. Hiilidioksidi on iso bisnes ja uskonto.

@jaakko_majava4222 Ай бұрын

Uskonko asiantuntijaa vai navigaattori7 YT kommenttipalstalta?

@TheUglyGnome Ай бұрын

Sitä ollaan lueskeltu selvästi liikaa Ilmastofoorumia. Mitäs jos vaihteeksi luettaisiin vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta (jos osaaminen edes riittää selaisen lukemiseen)? Kaikki nuo mainitsemasi isukulauseet on jo aikaa sitten asiaa osavien ihmisten taholta kumottu. Siinä olet oikeassa, että hiilidioksidi on (nykyisen kaltaista) elämää ylläpitävä aina. Mutta niin on vesikin. Joten teeppä tieteellinen koe ja uppoa järveen todistaaksesi, että elämää ylläpitävä aine on hyödyllistä minä tahansa pitoisuuksina.