Kiitos. Sähkömoottorin laakereiden vaihdosta/rasvauksesta yms. sisuskalujen tutkiskelusta olisi kiva saada videota. Itse olen noita omaani laittanut, mutta aika fiilispohjalla saa edetä, kun ohjeistukset tiukassa ja varaosat saa melkein rakentaa itse.

Kiitos tästä videosta ja harmi kun ei ole sähköpyörää vaan perus maastopyörä

Hienosti avattu aihe! Vääntö kun kasvaa, niin samalla myös hidastuu hieman nopeuskin, jos teho on sama. Ketjut ovat jo kovilla, kun voimaa on tuota luokkaa. 85nm + kuskin voimat on jo paljon, sehän vastaa lähes samaa voimaa, jota tarvitaan auton renkaan pultteihin.

kiitos 🙏

Itellä boschin cx-line 85nm..usko loppuu ennenkuin veto..yritin sotkee kotikaupungin laskettelurinteen hissikuilua ylös mut ensin suti ja sitten keuluttiin ympäri.. harmittaa vaan kun eväänä repussa oleva oluttölkki puhkes kun keräsin itseni 😇😇😇

Mä ainakin kerron kaikille että ajan Ecolla koska nautin "tuntumasta". Oikeasti poljen Turbolla, Sportilla tai jollain vastaavalla ja nautin siitä että pyörä kiskoo motti punaisena varusteineen satakiloista ukkoa. 😅

Kiitos taas hyvästä videosta. 👍 P.S. Ei kai mennyt yötöiksi, jos kolmelta aamuyöstä näitä pitää miettiä. 🤔🤣

"Okei, ihan kiva tietää näin kolmelta aamuyöstä..." Kyllä se on justiin näin, ei nyt ihan kolmee vielä ole, mutta kuitenkin. Sitä jää vaan roikkumaan tänne.

Kiitos mielenkiintoisesta aiheesta👍 itselläni on boshin moottorilla pyörä ja max vääntö 85 nm. Hassua ja kummallista on se, että 70-80 luvun perheautoissa oli huomattavasti pienempi vääntö. Moottorin tuottama teho varmaan auttoi auton liikkumisessa🤔

Pakko se on sanoa ettei ois tullut viime kesänä noin paljon pyöräilyä harrastettua jos ei sähköpyöriä ois hankittu - loppukesästä jo alkoi tuntua paikka paikoin että voi hyvin ajella ilman avustustakin. Ja jopa parin tunnin lenkkejä tehtiin, enkä olisi uskonut että viitsin liki viittäkymmentä kilometriä polkupyörällä ajella... Siitä tuli - ajaessa - kyllä ajatus että kuinka hienoa olisikaan jos voisi asettaa esim. pulssirajat ja sähköpyörän moottorin avustus seurailisi sitä keventäen ainoastaan kun on tarvis. Kunnon kohotessa voisi moottori toimia laturinakin ja kovakuntoisena (joskus tulevaisuudessa) voisi sitten käydä lataamassa akun lenkillä! Kotio kun tulisi niin siitä akusta saisi virtaa vaikka kännykän lataukseen tai läppäriin...😁

Sain velipojalta 26" kickbiken 250w sähkömoottorillisen eturenkaan. Sehän sopi täydellisesti maastopyörääni ja täytyy sanoa, että on kyllä mukava ajaa. Polkiessa on takaveto ja moottoria käytettäessä etuveto. Peukalokaasullahan tuo toimii ja pyörän paino nousi noin 8kg akkuineen päivineen. Maastoonkin kehtaa vielä mennä, kun eturengas nousee nätisti ilmaan tarvittaessa. 30km/h huippunopeus - ai että kun on kiva ajaa. Näytöstä voi sitten säätää moottorin ominaisuuksia jne

Itte olen ittelleni yrittänyt selittää vääntömomenttia tyyliin: kyky säilyttää teho. Väärin tai ei, siihen olen tyytynyt.

En näe yhtään syytä miksi sähkärin vältykset pitäisi olla yli 30km/h nopeuksiin. Omissa pyörissä huiput 25-30km/h 80-90 kadensilla. Esim. 38 takana 16-46 tai 30 takana 13-46 Entismuinoin nämä jutut opetettiin koulussa Fysiikan tunnilla.

Pieni kommentti vielä tuohon vääntöön; pitäisi ottaa huomioon koko pyörän voimalinjan välitys suhte (moottorilta ajoalustan pintaan asti). On yllättävän iso ero muuten täysin identtisen kokoonpanon osalta (moottori-kammet-koko ratastus scaala) jos rengaskoko ja nimen omaan kehäpituus eroa tulee vähänkään.

Olen mahdollisesti sähköpyörää hankkimassa, lähinnä maantie, hiekkatie/pururata, satunnaiset polut ja kelkkareitit olisi käyttökohde. Onko mielestäsi sähköläski liian raskas ajaa asfaltilla, vai olisiko joku Tunturin e275/290 sähkömaastopyörä parempi vaihtoehto?

Heippa On kuitenkin jo 48 voltin akkuja, ainakin speksien mukaan. Meilläkin on toinen efat 36 volttia ja toinen 48. Lisäksi tuo tehokkaampi malli on säädetty hiukan nopeammaksi. Pitää olla melkoinen kampiapina että pysyy rinnalla :(

Täältä fyysikko koittaa vielä lisää selventää asiaa: Jättäsiin ensinnäkin tuon vääntömomentti on sitkeys-asian kokonaan pois. Sehän tulee polttomoottorin käyttäytymisestä, mutta hämää sen suhteen mitä vääntömomentti oikeasti on ja miltä se tuntuu. Parempi ajatusmalli on tämä: kuski tuntee kaikissa tilanteissa voiman, jolla moottori pyörää työntää. Siihen vaikuttaa paljonko moottori tekee vääntömomenttia takarenkaaseen. Mutta paljonko takarenkaaseen moottorista saadaan vääntömomenttia vaikuttaa pelkästään mottorin teho, ei moottorin vääntömomentti. Miksi ihmeessä näin? Siksi että välissä on vaihteisto, jonka tarkoitus on muuttaa moottorin vääntömomenttia niin, että takarenkaalle saadaan mahdollisimman paljon vääntömomenttia. Välityssuhdetta kasvattamalla voi aina saada lisää takarenkaan vääntömomenttia, mutta samalla moottorin kierrosluku kasvaa (jos mennään samaa vauhtia) ja sen takia vääntömomentti alkaa laskea. Miten paljon takarenkaan vääntömomenttia sitten voi sopivan vaihteen valitsemalla saada? Tämän on tehon määritelmän idea. Teho on kierrosluku kertaa vääntömomentti, eli vääntömomentti on teho jaettuna kierrosluvulla. Tätä kannattaa ajatella takarenkaan kannalta, tietyllä pyörimisnopeudella eli ajonopeudella saadaan vääntömomentti, joka on moottorin teho jaettuna takarenkaan pyörimisnopeudella (hiukan vähemmän vaihteiston häviöiden takia). Eli moottorin vääntömomentti ei näy tässä lainkaan, vain sen teho. Eli toisin kun kerrot isommalla vääntömomentilla varustetulla moottorilla ei pääse jyrkempään ylämäkeen, mäen ylöspääsyyn vaikuttaa vain takarenkaan vääntömomentti. Oletuksena tietenkin että kummassakin pyörässä riittää sopivia vaihteita. Jos vaihteet loppuvat kesken ei saada niin suurta vääntömomenttia kuin olisi mahdollista, mutta silloin ongelma on vaihteistossa eikä moottorissa. Tämän voi ajatella myös niin, että jos Boschissa vaihteisto on rakennettu niin että pienin vaihde on 85Nm/50Nm=1,7 isompi (vaikkapa tämän verran vähemmän piikkejä eturattaassa), kummastakin moottorista saa saman maksimivääntömomentin takarenkaaseen, ja vieläpä samalla ajonopeudella, koska moottorien teho on sama.

Yhden hevosvoiman teho n 735w tuollaiselle pyörän ketjulle se on aika paljon. Ne on hienoja viritelmiä jokka on toteutettu remmillä ja sitte lyöty rohloffin speedhub 14 vaihteinen öljy voideltu vaihdettavalla öljyllä toteutettu napa, pääsee sotkuisista ketjuista ja niiden hoitamisesta eroon, ainut miinus on hinta kokonaisuudelle.

Mitenkäs napamoottorit? Paljonko pitää napamoottorisessa olla vähintään nopeutta, jotta se tuottaa 250w. Napamoottori ei taida olla hyvä valinta maastopyöräään.

Olen ymmärtänyt että nuissa shimanon käyrissä prosentit eivät liity tehoon, vaan kertovat suhteesta poljinvoimaan. Eli 350% tarkoittaisi, että moottori lisää 3,5kertaa sen mitä polkeminen tuottaa vääntöä. Tällä logiikalla säätäessä saanut säädettyä moottorista mieleisen. Vastaavasti maksimi nm säädettäessä taas todellisuudessa rajataan samalla sitä tehoa. Vanhoissa moottorityypeissä ilmeisempää, kun käyrät ovat suoria.

Yksi muuttuja vielä on vaihteisto, mikä muuttaa vääntömomenttia mikä kohdistuu takarenkaaseen ja mikä vie eteenpäin. Eli jos pienempi tehoisessa moottorin yhteydessä käytetään tiheämpää välitystä, niin renkaan tarjoama momentti tiehen tasoittuu tehokkaamman moottorin omaavaan vastaan.. Eli se moottorinteho ei kerro kaikkea, vaan ratkaiseva on takapyörän tarjoama voima. Näin se toimii kilpa-autoissakin, eikä fysiikan lakeja varmaan nämä sähkövatkaimet pysty muuttamaan.

Sinun Boschin moottori on nimeltään Bosch Active line plus. Minulla on samanlainen pyörä. En tiedä Shimanon moottorista, mutta tuon Active line plus moottorin etu siihen Boschin Performance CX:ään nähden on se, että Activessa on paljon herkempi vapaaratasmekanismi. Performancessa on ratasvälitys polkimien ja eturattaan välillä, mutta Activessa polkimet pyörittää suoraan eturatasta. Siksi Active on paljon herkempi polkea OFF -asetuksella kuin Performance CX.

Shimanon E8000 kone on vieläkin ehkä luonnollisin täysitehoinen emtb moottori ei kovin merkittävää eroa EP8 koneeseen. Moottoreiden tehot ja väännöt ovat ihan sopivalla tasolla maastopyöräilyä ajatellen, mutta avustuksen nopeusrajoituksen voisi moottoreissa nostaa maastoajossa 32kmh kuten USAhan vietävissä pyörissä.

Moi, Olen katsellut itselleni työmatka sähköpyörää. Ajatuksena olisi laittaa gravel mallinen sähköpyörä. Mitä mieltä olet Napamoottoreista esimerkiksi Ebikemotion X 35 jota näyttää olevan monessa Gravel mallisessa sähköpyörässä. Kannattaako napamoottorilliset sähköpyörät unohtaa ja ennemmin vain etsiä sellainen sähköpyörä jossa on keskimoottori?

Mitä tietoa pitäisi etsiä, jos haluaa vertailla mikä moottori/vaihteisto jne. antaa suurimman avustuksen matalimmilla kammen kierrosnopeuksilla? Jos käyttäjä on tukeva ja kammet pyörivät hitaasti ei auta isot tehot jos ne tulevat nopeammin polkiessa kuin käyttäjä voi polkea.

Mielenkiintoinen aihe josta alkaa erilaisia ajatuksia heräämään. Kun vääntömomentti on voima * varsi. Teoriassa vääntömomentti pitäisi parantua jos vaihtaa pidemmät kammet. Polkupyörässä tuo parannus on varmaankin marginaalinen mutta kuitenkin mutta sähkömoottorissa taitaa tulla muut rajoitteet vastaan ettei varren elikkä kammen pidentäminen auta.

Kesällä ajoin saman mäen ylös Boschin turbolla kuin ysärillä Marinin huippumallin natupyörällä, kummassakin tapauksessa kieli vyön alla takapyörä osittain lyöden tyhjää. Ukossa on kyllä tehot kadonneet mutta moottori en olekkaan enää pelkästään minä, siksi nuo ovat huippuvehkeitä näin vanhemmiten.

Hyvin esitetty. Mäennoususitkeys jäi tosinhieman puolitiehen, sillä nyt oletettiin, että molemmissa moottoreissa olisi moottorin akselin ja takakiekon välissä sama välitys ja kiekolla sama säde. Molemmilla 250 W moottoreilla on sama vääntömomentti takapyörällä ja siten sama vetovoimakin, jos vain pyörän (ja sähkömoottorin) välitykset on valittu moottorin ominaisuudet huomioiden. Todennäköisesti tuolla heikommin vääntävällä (mutta nopeammin pyörivällä, koska sama teho) moottorilla on tiuhempi välityssuhde jo sähkömoottorin akselilta eturattaalle mentäessä, jotta polkijan kadenssi pysyy järkevänä huolimatta sähkömootorin suuremmasta pyörintänopeudesta.

Miten sitten potkulaudassa saa olla 1000w jatkuva teho ja se on polkupyörälain alla? Ja pyöriäki myydään esim 750w

Miten vääntö vaikuttaa akun kestävyyteen, eli ajettavan matkan pituuteen? Minulla on ep8 moottori niin kannattaako ohjelmoinnissa vähentää vääntöä vai avustustehoa että pyörällä voi ajaa pitempiä matkoja? Olikohan tarpeeksi selkeesti kysytty?

Hyvää itsenäisyyspäivää kiinnostaa myös selkeä video 350w 500w 750w ja +1000w. Mitä laki sanoo ja mikä on konkreettinen lisäteho.

Täyden 10💥 luento näistä fysiikan perussuureista... menemättä liiaksi yksiköihin ja kaavoihin yleisöä hämentämättä. Kymmeneen min. mahtui fysiikka ja sähköpyörä. Tätä voisi suositella myös AMK:n puolelle😆

Ajoin ep8 moottorilla lapissa pitkää kovaa nousua ja ihmettelin kun meinas happi loppua. Ei oikein avustanut kunnolla trailillakaan. Sitten pudotin kadenssia ja alkoi avustamaan. Meni ilmeisesti pois vääntöalueelta.

Mistä tuo ilmoitettu vääntömomentti on mitattu, moottoristako, vaiko ketjua vetävästä rattaasta. Mitä eroa on moottoreiden mäennousukyvyllä, jos pienempimomenttisessa käytetään vastaavasti pienempää välitystä. Minun käsittääkseni ei mitään. Samalla teholla mäennousunopeus on sama, jos välityssuhde voidaan pyörän vaihteilla vapaasti valita mäen jyrkkyyden mukaan. Jos tuo momentti on mitattu eturattaalta, vastaa 85 Nm momentti 500 N (50 kg) polkaisuvoimaa ja 50 Nm momentti 300 N (30 kg) polkaisuvoimaa. 50 Nm moottorin perässä pitää siis olla 3:5 pienempi ketjuvälitys kuin 85 Nm moottorissa, niin nousee saman mäen yhtä nopeasti. Vai olenko ymmärtänyt aivan väärin.

kannattaisi tehdä liekkivideo siitä miten sähköpyörien moottoreita ei voi huolltaa tai korjata itse

Hei! Tämä ei varsinaisesti ole kommentti videosi aiheeseen, vaan kysymys joka on varmaan aiheuttanut miettimistä muillakin kuin minulla. Eli miksi sähköpyöriin ei ole laitettu dynamoa, joka lataisi akkua ajon aikana? Auttaisi hieman. Toinen kysymys liittyy omaan kokemukseen, kun jouduin ajamaan onneksi maantiellä sähköpyörällä ilman avustusta n.20km, niin vastushan oli varsinkin ylämäessä huomattavasti suurempi kuin normaali pyörällä. Onko niin, että moottorin pyörittäminen aiheuttaa suuremman vastuksen vai mikä muu? Voiko aiheesta tehdä videota? Nimim. P-K pyöräilijä

Joko näihin saa virityssoftia?😄

Miten sähköpyörän tarvittavan tehon ja vääntömomentin arviointiin vaikuttaa, jos on tarkoitus vetää lasta pyöräkärryssä mäkisessä maastossa?

Nimellistehon laskenta taitaa aiheuttaa tuon, että "normaalilla" avustustasolla ei voi saada maksimitehoa moottorista, vaan on pakko käyttää boosti"käyrää". Sääli, koska en itse hirveästi ylitehostuksesta tykkää. Sen antama vaste ei ole enää luonnollinen ja helposti hallittava.

Ootko samaa mieltä että sähköpyörä lait on vähän sekaisin vielä?

Eqa ni ja Hyvvää Itsenäisyyspäivää qaiqel qansal ni 😀💚🥁

Keski vai napamoottori?

Jos ihan mentäs fysiikan peruskaavoihin niin teho on energia / aika.

Nyt korjaisin, et jos on kaksi eri vääntömomentin moottoria, ne tuskin oikeasti tuottaa samaa tehoa. Jos tuottaisivat oikeasti tuon 250W, niin 85Nm moottori tuottaisi maksiminsa kierrosnopeudella 250/85*pi²~29RPM ja sen jälkeen alkaisi vääntö hiipumaan, 50Nm moottorin huippu olisi puolestaan noin ~49RPM. Jos tuolla 49RPM halutaan ajaa samaa vauhtia, kuin 29RPM pitäisi välityssuhteen olla 0.588 kertainen 85Nm moottoriin verrattuna. Ja koska vaihteisto muuntaa momenttia välityssuhteen mukaisesti olisi vaihteistolta ulos tuleva vääntö 50/0,588=85Nm. Teoriassa tuossa mäen nousu testissä kävisi silleen, että pienempi vääntöinen moottori kulkisi korkeamman kierrosluvun johdosta aluksi nopeampaa, kunnes saavutetaan se piste jossa se hyytyy. Hyytymisen jälkeen pienempivääntöinen moottori voisi vain vaihtaa vaihteen pienemmälle ja mäen nousu jatkuisi samoin kuin 85Nm moottorilla. Toki myös isompivääntöinen moottori voisi kompensoida matalaa kierrosnopeutta käyttämällä alussa isompaa vaihdetta, kunnes sitä vääntöä aletaan kaipaamaan.