Eikä löysälläkään :)

Eikä vanne saa kiristää päätä :)

@@tallustaja2021 Eikä pää saa jäädä pinnojen väliin :)

ei tunnu kovin helpolta, meni ihan ronkeliksi

Seuraavat hakusanat toimivat ehkä paremmin Spoke nipple holder Spoke nipple insertion tool Tässä linkki yhteen vaihtoehtoon: www.ebay.com/itm/IceToolz-12S4-Bike-Bicycle-Spoke-Nipple-Wrench-Tightener-Tool-for-Deep-Rims/152664248621?hash=item238b7f912d:g:5JsAAOSw9~5bqzDf Sen nippeliboxin olen 3D tulostanut itse, samanlaisia löytyy puusta tehtynä. Tässä linkki minun aiempaan versioon nippeliboxista instagram.com/p/BriME5NlijV/?igshid=6p1w4i11roks

Tee itse. Otat vanhasta kiekosta pinnan, leikkaat tai taivutat sen lyhyemmäksi niin, että saa siitä työkalun esimerkiksi teippaamalla pinnan toisen pään paksummaksi jolloin voi sillä pyörittää nipan paikalleen. Toki onnistuu myös yhdellä pinnalla.

Nippelityökalusta löytyi tällainen haulla "spoke nipple driver" www.bike24.com/p2276149.html tai jos haluaa säästää rahaa ja aikaa toimitusajasta niin tekee itse vaikka seuraavalla ohjeella makezine.com/projects/build-bike-spokenipple-driver-old-spoke/ Nippelirasioita löytyy mm. puisia tai 3D tulostettuja hakusanalla "spoke nipple shuffler"

Terve Antti. Olen vain muutaman kerran työskennellyt G3 puolattujen vanteiden kanssa. Minua kiehtoo tietysti kädentaidot, pystyä rihtaamaan kiekot aina hieman paremmin ja samalla välttäen turhia työvaiheita mutta minua on myös mietittänyt kiekkojen rakenne ja geometria, eli mikä tekee kiekosta kestävän? Niinpä olen lukenut paljon erilaisia artikkeleita, kirjoja ja esimerkiksi insinööritöitä, diplomi-töitä ja yhden tohtorinväitöskirjankin kiekkoihin liittyvästä teoriasta. G3 tavassa asetella pinnat kiekkoon, on muutama pääilmiö: - kiekko on haluttu suunnitella mahdollisimman vähällä (järkevällä) pinnamäärällä jotta kiekko olisi kevyt. - rataspakan puolella navan laippa on suhteellisen iso, mikä on mahdollistanut sen, että rataspakan puolen pinnat saadaan lähtemään navan laipasta tangentin suuntaisesti kohti vannetta. Tällä on haettu sitä, että kiekko olisi mahdollisimman kiertojäykkä, eli voimakas polkeminen ei vääntäisi napaa suhteessa vanteeseen. - kiekon toiselle puolelle on sijoitettu pinnat radiaalirihtauksella. Tämä taas on geometrian näkökulmasta vahvin toteutustapa lateraali- eli sivuttaisjäykkyyden varmistamiseksi (mutta heikoin ratkaisu kiertojäykkyyden näkökulmasta). Koko G3 ratkaisu on näin ollen kompromissi. Tavoitellaan mahdollisimman kevyttä ratkaisua, mikä kuitenkin olisi rakenteensa näkökulmasta mahdollisimman jäykkä . Rihtaajan näkökulmasta pinnojen lukumäärän pieneneminen edellyttää oman kokemukseni mukaan rihtaajalta suurempaa tarkkuutta sillä yhden pinnan jännityksen muuttamisella on suhteellisesti suurempi vaikutus koko kiekon suoruuteen ja pyöreyteen. Toinen ilmiö mikä seuraa pinnojen sijoittamisesta epätasaisin välein vanteelle, tässä tapauksessa toisistaan erillään oleviin kolmen ryhmiin, on se, ettei kiekkoa saa rihdattua täysin pyöreäksi. Pyöreysheitto on pieni, mutta täysin pyöreäksi kiekkoa ei saa rihdattua koska kolmen pinnan ryhmät vetävät vannetta kohti napaa samaan aikaan kuin pinnoista vapaa alue vanteesta pullistuu hieman ulospäin. Summasummarum, G3 on perinteistä kiekkoa haastavampi rihdata kunnolla.

terve Kimmo. Rihtaaminen on minulle mieluinen harrastus ja tutuille/puolitutuille olen kiekkoja kasannut. Laitoin sinulle instagramin kautta viestiä.

terve. Tuli tuota sinun projektikuvausta lukiessa mieleen, että jos alkuperäinen ongelma on vanteen halkeaminen eikä pinnojen katkeaminen, eikö olisi parempi etsiä ratkaisua kestävämmän vanteen kautta, eikä vahvempien pinnojen kautta? Säästyisi iso vaiva eri reikien suurentamisestakin. Ilmeisesti sinulla on jo uusi vanne joten ne mainitsemasi prikat tai kartiot nippeleiden juureen kuulostaa hyvältä lisältä, levittää nippelin aiheuttamaa rasitusta laajemmalle alueelle vanteessa. Osa vannevalmistajistahan edellyttää prikkojen käyttämistä, eli hyväksi todettu rakenne.

@@TitaniumThumbs Terve. Alunperin suunnitelmissa olikin käyttää alkuperäisen kokoisia pinnoja/nippeleitä, mutta ne olisivat tulleet kalliimmaksi ja tilausta olisi saanut odotella Kiinasta aika pitkään kun Korona on aiheuttanut toisinaan pahojakin viivästyksiä ulkomaan tilauksiin. Suomesta alkuperäisen kokoisia pinnoja ei löytynyt, eikä niitä ollut juuri maailmallakaan tarjolla. Kun löysin nuo kotimaiset 0,5mm vahvemmat pinnat joiden pituus oli juuri oikea, toimitusaika nopea, ja hinta nippeleineen ja postikuluineen edullisempi, niin päädyin tukemaan kotimaista valmistajaa vaikka nyt joudunkin hieman avartamaan reikiä. Itse reikien suurentaminen on kuitenkin helppo ja nopea toimenpide. Projekti on nyt jäässä, koska tällä hetkellä mistään ei saa oikea kokoisia nippeliavaimia. Avaimet on tilauksessa, mutta niiden toimitus menee todennäköisesti keväälle, koska Parktoolsilla on ilmeisesti Koronan takia jotain toimitus/tuotanto ongelmia. Nooh, ootellaan...

Olen youtubesta etsinyt videoita tehdaskiekkojen kasaamisesta. Pienemmissä tehtaissa näyttää olevan työvaiheita, missä ihminen vielä tekee jotain (asettelee pinna paikoilleen) mutta isoimmissa tehtaissa kone tekee kaiken (paitsi sen leipomisen) ja vauhti on päätä huimaava. Kiekot ovat suoria ja pyöreitä, mutta pinnajännitykset omien mittausteni perusteella jäävät aika kauas tasajännityksistä ja jäävät usein myös melko löysälle. Kun tehdään suuria eriä ja ostetaan kerralla paljon komponentteja, saadaan hinta puristettua alas. Osat ovat sitten entry level osia edullisissa kiekoissa. Välttämättä tämä ei haittaa, mutta helposti kiekot ovat painavanpuoleisia ja esim laakerit, niiden suojaus tai vapaaratas eivät ole kovin laadukkaita. Kiekot ovat myös se osa monissa paremmissakin polkupyörissä, missä valmistajat puristavat kilpailluilla markkinoilla hintaa alas. Vuosia sitten ostin itselleni Specialized Stumpjumper täysjoustopyörän, mistä olin pitkään ylpeä ja tyytyväinen. Kun rupesin kasaamaan siihen uusia kiekkoja, huomasin että ensiasennuskiekoissa tässä n 4k€ hintaisessa pyörässä oli Shimanon 15€ etunapa ja 23€ takanapa. Entry leveliä. Toiset kiekot olivatkin sitten kevyemmät ja kestävämmät, ensiasennuskiekoista kun rupesi pinnoja katkeilemaan kun en alunperin älynnyt huyoltorihdata kiekkoja heti alkuunsa ennen käyttöönottoa. Nyt ei ole pinnoja katkennut :-)

@@TitaniumThumbs Kiitos hyvästä selventävästä vastauksestasi. Ovat kuitenkin kuitenkin hyvin toimivia ja sähköavusteisessa maastopyörässä kun se paino ei ole niin olennainen asia ne hoitavat tehtävänsä ja kestivät ne kuitenkin lähes 20000 km vaikka mulla painoa 110 kg ja olisivat voineet kestää pidempäänkin, mutta vaihdettu varmuuden vuoksi ettei tule ongelmia kun ei varaosa tuon kalliinpi ollut. On tosiaan ainakin kerran tai kaksi huollossa pinnat välillä kiristetty ja kiekot rihdattu.

Tekemällä sen oppii.

kannattaako tuota etuvanteeseen laittaa

Kyllä niissä molemmissa pitäisi olla maximum spoke tension ilmoitettu

Terve. Monet/useimmat valmistajat ilmoittavat www sivuillaan maksimikireydet, niin navoille kuin vanteillekin. Jos niitä ei nyt syystä tai toisesta löydy, itse en kiristäisi yli 120kg jännityksiin. Ja jos vanne ja/tai napa on kovin kevyen oloinen, jättäisin max jännitykset hieman alle 110kg. Markkinoilla on kevyitä suosittuja vanteita, joita ei saa kiristää yli 95kg jännityksiin, joten googlaamiseen kannattaa käyttää aikaa, jotta saa varmuuden max jännityksistä.

Terve Petri. Keskittämistyökaluja on erilaisia, mekaanisia ja toki sitten ihan digitaalisella mittarilla varustettuja. Keskittäminen ei harjaantuneelle rihtaajalle ole vaikeaa, joten hyvin keskitetty vanne on selvästi alle millin toleranssissa. Vanteen keskittämisen tarkkuus korostuu kiekoissa, joissa käytetään vannejarruja. Jos vanne(kiekko) on luotisuora, jarrukengät kyllä asettuvat hyvin jarruttamista varten, vaikka vanne ei täysin keskellä akselia olisikaan mutta heittoa ei olisi syytä olla käytännössä juurikaan. Vanteen keskittäminen ei kokeneelle rihtaajalle ole vaikeaa, joten varsinkin vannejarrullisissa kiekoissa pyrkisin rihtaamaan vanteen täysin keskelle akselia. Toinen huomioitava seikka vanteen akselille keskittämisessä on se, että kiekon pitää tietysti mahtua pyörimään pyörän rungon mahdollistamassa tilassa. Eli rengas ei saa ottaa kiinni haarukkaan ja varsinkin maastopyörien kohdalla muistettava, että renkaan mukana saattaa pyöriä paksustikin mutaa ja muuta maa-ainesta, mikä sekin pitää mahtua pyörimään haarukassa. Käytännössä kyse on takahaarukan mitoituksesta. Ja kun ajan trendi on käyttää yhä leveämpiä renkaita, syödään rungon renkaalle jätettyä tilaa ja keskittämisen tärkeys korostuu. Huonoin tilannehan syntyy siitä, että kiekko ei alunperin ole keskellä akselia, kiekossa on syystä tai toisesta sivuttaisheittoa ja tämän päälle (maasto)rengas ottaa vielä kunnolla mutaa itseensä. Nyt lähestytään tilannetta, missä rengas alkaa hinkata rakkaan pyörän haarukkaan kiinni naarmuttaen alkuun maalipintaa ja ajan kanssa hioen runkomateriaalia pois.

@@TitaniumThumbs kiitokset vastauksesta, joissain tapauksissa myös löysä kehä/vanne jopa vielä drive-side:lta sen verran taipuu putkelta poljettaessa että sekin lisää kyllä tuota hinkkaamista, täytynee itselle tuollainen "keskittämistyökalu" rakentaa, kaikki muu oleellinen löytyykin jo, kireitä pinnoja vaan molemmille!

@@Mzkysti yleensä tuota ei toivotella mutta tällä kertaa osui ja upposi

Terve Antti. Aloituksen kanssa on syytä olla tarkkana, koska jos se menee pieleen, joutuu kiekon purkamaan myöhemmin - ja se tietysti harmittaa. ”Tavallisessa” vanteessa, jota tässä voisi kutsua myös symmetriseksi vanteeksi, pinnareiät ovat keskellä vannetta ja videolta poimimasi ohje ”asentaminen aloitetaan venttiilin vasemmalta puolelta ja varmistetaan että pinnareikä on lähempänä asentajaa” pitää paikkansa. Asymmetriseksi kutsutussa vanteessa pinnareiät on porattu vanteen kuvitellusta keskikohdasta sivuun, normaali offset on 2-4mm luokkaa. Tällä asymmetrisyydellä saavutetaan se etu, että löysemmän puolen pinnat saadaan kiristettyä kireämmälle samalla kun vanne kuitenkin pysyy keskellä akselia. Tämä pienentää riskiä, että vanne pettäisi suuremman rasituksen johdosta koska (löysemmän puolen) pinnojen esijännitykset eivät niin helposti mene nollaan. Asymmetrisen vanteen rihtaaminen aloitetaan samalla tavalla laittamalla ensimmäinen pinna venttiilin vasemmalle puolelle. Takakiekkoa rihdattaessa asymmetrisen vanteen pinnareiät tulee olla lähempänä jarrulevyä, eli non drive side’a ja etukiekkoa rihdattaessa asymmetrisen vanteen pinnareiät tulee olla pyörän oikealla puolella, eli drive side’lla. Näin toimimalla saadaan pinnat asetettua asymmetriseen vanteeseen oikein. Jos, ja näinkin on joskus epähuomiossa käynyt, asymmetrinen vanne kuitenkin menee väärin päin eli pinnareiät takakiekossa DS puolelle / etukiekossa NDS puolelle, seuraa tästä se, että löysemmän puolen pinnakireydet eivät olekaan lähempänä kireämmän puolen pinnojen jännityksiä vaan jäävät huomattavan löysälle. Ei auta kuin purkaa koko kiekko ja aloittaa aivan alusta uudelleen. Aiheesta olisi aika paljon lisääkin kirjoitettavaa mutta toivottavasti onnistuin vastaamaan alkuperäiseen kysymykseesi.

@@TitaniumThumbs Kiitos nopeasta vastauksesta. Näin minulle kävikin, että kasasin kiekon ja kun olin aloittamassa rihtaamaan niin aloin miettimään enemmän asymmetrisen vanteen tarkoitusta. Ei muuta kuin kiekko meni purkuun ja uudestaan pinnoja asentamaan. Tosi opettavaisen ja selkeän videon olette tehneet, kiitoksia vielä siitä!

Terve Kari. Pikapeukalosääntönä voi pitää +-10% jännitystarkkuutta. Seuraan Facebookissa kiekonrakentajien ryhmää, missä on yli 20k seuraajaa. Siellä on rihtaajia ja rihtaamisesta kiinnostuneita laidasta laitaan mutta myös kokopäivätyökseen rihtaamista tekeviä. Näiltä kokopäiväammattilaisilta on kysytty samaa, mikä on riittävän hyvä tasajännitys ja vastaus on ollut, että pinnat olisi syytä saada +-10% sisään jännitysten osalta. Itse pyrin lähemmäs +-5% tasajännitystä, mutta se on jo aika haastavaa, koska aivan mitättömät nippelin kiertämiset (alle 1/8 kierros) muuttaa - tai sitten ei vaan käytännössä muuta, pinnan jännitystä. Tällainen tarkkuus edellyttää tietysti jo hyviä pinnajännitysmittareita, jotka on syytä olla kalibroituja. Ja toki voi jo pohtia, onko tällaisella tarkkuudella käytännössä muuta järkeä kuin työstänsä tyytyväinen rihtaaja ;-)

Terve. Eipä ole dummy-kiekkoja kohdalle sattunut, tori.fi tai fillaritori on varmaan hyvä paikka hankkia harjoituskiekko 👍

Vai saako sen dummy-kiekon kun hommaa nuo tarvittavat hilut 🤔

@@Velogi Katsoin että tarvittavat hilut on rosella yllättävän edulliset, reipas 60e niin alkaa jo houkuttelemaan. www.rosebikes.fi/rose-wheel-truing-kit-iii-553820?product_shape=standard&article_size=Standard

Hyvä kysymys. Näkemykseni mukaan heikoin lenkki on kiekon kehä, eli vanne. Napavalmistajat (toisinaan) ilmoittavat, mikä on ko navalle suurin sallittu pinnajännitys, tyypillisesti 120kgf mutta voi olla alhaisempikin. Ja navan max pinnajännityksellä varmistetaan se, ettei navan laippa murru liian kireiden pinnojen vuoksi, eli ei suoraan liity pyörän+kuskin max painoon. Pinnat taas kestävät kiristämistä paljon tuota 120kgf vetoa enemmän, eivätkä nekään suoraan liity pyörän+kuskin max painoon. Mutta vannevalmistajat ilmoittavat lähes aina, mikä on suurin sallittu kuskin+pyörän yhteispaino - samalla kun toki ilmoittavat myös max pinnakireyden. Mitä kevyemmäksi vanne valmistetaan, sitä ohuemmaksi(heikommaksi) materiaalit valmistetaan. Tällöin kuskin+pyörän paino vaikuttaa oleellisesti vanteen kestävyyteen. Valmiskiekkoja ostaessa nähdään kiekolle annettu max painoraja, joka itse asiassa on vanteen max painoraja. Ensisijaisesti heikoin lenkki on vanne, sitten oma lukunsa on kiekot joissa on selvästi vähemmän pinnoja, jolloin valmistaja saattaa antaa koko kiekolle tästä syystä max painorajoituksen. Ehkä joku tietää enemmän asiasta ja voi kommentoida lisää mutta tyypillisesti nimenomaan vannevalmistajat ilmoittavat max painorajoituksia kuski+pyörälle.

Terve! Olen tehnyt rihtauspukin, keskittämis- ja sivuttaisheittotyökalut itse - Roger Mussonin ohjeiden mukaan. Puuosathan on helppo tehdä, eikä alumiiniosien työstäminenkään vaadi kuin rautasahan, poran ja mielellään viilan. Sen lisäohjeen annan, että jos yhtään on mahdollista että jatkossa joskus rihtauspenkissä halutaan rihdata fat bike kiekkoja, niin tee rihtauspukin alustasta 50mm leveämpi, muilta osin Roger Mussonin ohjeilla.

@@TitaniumThumbs Kiitos tiedosta! Täytynee joko kehittää omia puuntyöstötaitoja, käytetyn puutavaran laatua ja/tai käytössä olevia työkaluja, että saisin itsekin vastaavan pukin rakennetuksi. Vaikeaa tuntui olevan esim. pohjalevyssä olevien lovien tekeminen, joissa pukin toista puolta liu'utetaan pukkiin kiinnitettävän navan leveyttä vastaavaksi.

@@K0santeri no juu, niiden urien tekeminen ei ollut "pelkkää sahaamista", olinkin jo unohtanut ne. Itse tein ne niin, että porasin reiät urien päihin ja pistosahalla sahasin urat auki reiästä reikään. Pistosaha on siis hyvä työkalu rihtauspenkin teossa.

Oppi se on sekin!

@@Velogi 40 min menee yhdessä kiekossa, jos katsoo youtubea ja syö samaan aikaan. :D

Siinä voi tehdä tiukkaa pinnojen pituus (työskentely vaikeaa), niiden löytäminen kaupasta ja se millä tyylillä pinnaus tehdään. Katso sapimin sivuilta pinnalaskuri.

@@aripaanala Joo näin tuossa ajattelinkin ja joskus noissa sähkömoottoreissa on vielä paksummat pinnatkin kiinni, ja jos pituudet on merkittävästi navasta vanteeseen lyhyempiä niin tiukkaa on taivutella. :D Selvästi taitaa olla kannattavampi tilata moottorit valmiiksi vanteille asennettuna

Ilman muuta!

@@Velogi kiitoksia👍 viestiä laitettu

viesti tuli perille ja tässä kasailen mailivastausta :-)

Juu ei ollut mun kiekko - enkä kyllä vielä lähde itse alusta kasaamaankaan 😅

eli okei on se keskiakselin mukaan olin väärässä tietty, pitäis aina kattoo video loppuun ennen ku rupiaa pähkäilee

Jos kiekko on huolellisesti rihdattu, pinnojen jännitykset eivät kasaamisen jälkeen muutu, ts. huoltorihtausta tai tarkistusta ei tarvitse tehdä. Tosin asiaa sivuten olen mitannut, mitä paineistettu rengas mahdollisesti vaikuttaa pinnojen kireyteen. Leveähkö mtb rengas 2bar paineessa alensi pinnojen jännitystä reilu 10kgf. Kapea maantierengas 6 bar paineessa alensi pinnojen jännityksiä vain pari kiloa. Ilmiö liittyy renkaan ilmatilavuuteen ja toisaalta myös vanteen profiiliin. Pinnojen jännitykset palautuivat alkuperäisiin lukemiin, kun paineet laski nollaan.

Just se 😅

Spoke on the wheel.

Niin päin ne juuri on viritetty. Tuskin mitään virallista paikkaa löytyy, mutta ehkä joku perehtynyt harrastaja. Aiheesta on tulossa kuukauden sisään videota.

Terve Jari. Kun pinnamäärä pienenee, yksittäisen pinnan vaikutus vanteen suoruuteen kasvaa. Toisin sanoen, mitä vähemmän pinnoja, sitä tarkemmin saa säätää(kiristää) yksittäisiä pinnoja. Käytännössä ero ei ole kovin suuri, joten 28H kiekon rihtaus on lähes sama asia kuin 32H mutta 24H on jo selkeästi tarkempi rihdata kuin 32H. Lomitusvalinnan en ole kokenut vaikuttavan rihtaamiseen, 3X on samanlainen rihdata kuin 2X tai 1X tai radiaalirihtaus. Olen lukenut alan artikkeleista, että pinnojen valmistustavasta johtuen j-bend pinna on kestävämpi kuin suora pinna ja siksi suosinkin j-bend pinnoja. Tämän lisäksi suorat pinnat ovat minun kokemuksen mukaan - syystä tai toisesta, haastavammat saada tasajännityksiin. Sen verran vielä, että vaikka lomituskuvio ei vaikuta rihtaamistyöhön, on lomituskuviota valittaessa hyvä pitää mielessä miten eri lomituskuviot vaikuttavat kiekon kestävyyteen. Kiekonhan pitää olla vahva, jotta se pysyy pyöreänä (radial stifness), on sivuttaisjäykkä (lateraalijäykkyys) ja kestää kiertämistä/vääntämistä (rotaatiojäykkyys). Laskelmien mukaan kiekko on kaikkein sivuttaisjäykin, eli lateraalijäykin suoralla- eli radiaalilomituskuviolla. Radiaalirihtaus taas on kaikkein herkin väännölle, eli se ei ole rotaatiojäykkä. Vääntöä aiheutuu mm levyjarrujarrutuksissa ja takakiekkoon voimakkaassa polkemisessa. Teoriassa kaikkein rotaatiojäykin rakenne saadaan aikaan, kun pinna lähtee navan laipasta tangentin suuntaisesti kohti kehää. Käytännössä tämä toteutuu kiekon osien geometriasta riippuen joko 2X tai 3X lomituskuviolla.

Kiitos vastauksesta. Mites se puolauksen muutos, pinnat lyhenee joten kiekko kevenee. Mutta heikkeneekö kestävyys? Onko tavan harrastajalle mitään hyötyä poiketa tuosta 3X puolauksesta?

@@jariflyktman1111 Minun kokemuksen mukaan molemmat 3X ja 2X lomitus ovat toimivia ja kestäviä, 2X lomituksessa tosiaan pinnat ovat lyhyempi ja siksi kiekosta tulee aavistuksen kevyempi. Minä pyrin lomituksen valinnassa siihen, että pinnat lähtisivät tangentin suuntaan jotta kiekko olisi mahdollisimman kiertojäykkä, varsinkin kun nyt painavat sähköpyörät yleistyvät ja takakiekkoon kohdistuu vielä suurempia vääntäviä voimia. Käytännössä niin 3X kuin 2X lomitus ei aivan kohdista pinnoja tangentin suuntaan, joten valinta menee toisinaan sitten sen mukaan, miten sopivan pituisia pinnoja on saatavilla. 26" kiekoissa tilaa on vähemmän, siis sormille pinnojen väliin rihtausvaiheessa, joten usein valitsen näissä pienemmissä kiekoissa 2X lomituksen.

Mahtavaa! Ja mahtavaa myös että jaksoit katsoa loppuun asti ;-)

@@TitaniumThumbs toki toki, vähän kaikkea pitää nähdä mikä liittyy pyöräilyyn.

Sitähän minun mummakin puoliääneen nuoruudessani supatti.. yli yli ali viereen, yli yli ali viereen .. 😄

Tervehdys. Parametreja on tosiaan monta erilaista ja jos kiekkoja ei mitoita säännöllisesti, tuppaavat parametrien määrittelyt unohtumaan. Onneksi tuo mainitsemani pinnapituuslaskurisivusto on tehty käyttäjäystävällisesti ja jokaisen pyydetyn parametrin (otsikko)tekstiä klikkaamalla aukeaa selityssivu selventävin piirroksin. Näin löydät tarkat havainnolliset vastaukset kysymiisi - ja muihinkin, parametreihin.

Kiitoksia tästä. Puhelimella tuota kun katseli niin eipä tullut klikkailtua otsikoita. Nyt kun pc katselin niin johan rupes selkiimään kun katseli otsikot läpi.

Ja selvennykseksi vielä että takoittaako asymmetrinen vanne että pinnarivistö on suora mutta vanteen toisella laidalla? Minulla vanne missä reijät ovat joka toinen toisella reunalla ja joka toinen toisella reunalla muutaman millin keskilijasta.

Oikein mietit pinnareikiä, tässä vielä vahvistus: asym vanteessa pinnareiät ovat samassa suorassa linjassa vanteen toisella laidalla, kuten kirjoititkin. Sinun vanne, missä joka toinen pinnareikä on vanteen keskikohdan vasemmalla ja joka toinen oikealla puolella, mitoitetaan syöttämällä reikien välinen etäisyys kohtaan ”Width between holes”.

Pinnojen kierteet ovat niin hienonousuiset (0,45mm per kierros), etteivät ne ajamisesta "täristessä" löysty. Uskoisin että sinun esittämä haaste johtuu siitä, että pinnoja ei ole kasaamisvaiheessa saatu lopullisille paikoilleen, eli tässä ja aiemmassa pinnan korjausuvideossa esitetty "leipominen" on jäänyt tekemättä. Jos leipominen on tekemättä, pinnat ja nippelit hakevat lopulliset paikkansa kun pyörällä ajetaan ja sen seurauksena pinnat löystyvät. Koska kierteet ovat niin hienonousuiset, jo pinnan pieni liikahdus navan laipassa tai nippelin asettuminen lopulliselle paikalleen, muuttaa pinnan jännitystä huomattavasti. Eli leipominen on yksi tärkeimmistä työvaiheista rihdattaessa kiekkoja. Tästä syystä uutta pyörää ostaessa asiakkaalle sanotaan, että aja 10 tuntia ja tuo pinnat sitten kiristettäväksi. Käytännössä tehtaat eivät leivo, joten leipominen tapahtuu ajamalla ja siksi tuo 10 tunnin jälkeen tapahtuva huoltorihtaus on tärkeä. Jos sen jättää hoitamatta, lyhenee kiekon elinikä pahimmillaan huomattavasti.

Itse en laita mitään ja pinnojen löystyminen johtuu, ettei ne ole kunnolla kireenä ja/taki kiekkoa ei ole mankeloitu tarpeeksi. Korjaantuu sillä, että rihtaa kiekon 1-2 vk ajon jälkeen uudelleen. Ei mitään ruuvilukkiteita, koska rihtauksen pitää onnistua myöhemminkin.

Esim Shimano CN-E6090

@@Velogi kiitos paljon👍👍

Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia, joten uusin GoPro tai DJI. Itse kuvaan nykyään DJI Osmo Actionilla ja onhan siinä kuvanvakautus oleellisesti parempi kuin aiemmassa Sonyn kalustossani - joka sekin oli aikanaan ykkösluokkaa.

Läpiakselilla. Pukin piirustukset löytyvät kuvaustekstissä linkatusta Mussonin kirjasta.

@@Velogi Oi mahtavaa kiitos!! 💪

@@Velogi Eipäs kun hei eipä löydykkään tosta kuvauksen linkkilistasta? 😮 Vai onko se jonkun linkin takana 🙂 anteeks häiritsen vielä 😅

Sori, se olikin sen edellisen pinnan vaihto-videon kuvauksessa - mutta tässä se on www.wheelpro.co.uk/wheelbuilding/book.php

@@Velogi Mahtavaa!! 💪

Park Tool TM-1. Tuon Park Toolin työkalun hyvä puoli on että Park Toolilla on oma appi, johon syötät vanteen pinnojen kaikki kireydet, niin se näyttää heti miten tasakireydellä pinnat on, mikä on yli ja mikä ei.

Halvempi mittari on Parktoolin mittari. Sitä hankkiessa on syytä huomioida, että tehtaalta tullessa mittaustulokset eivät todennäköisesti ole kovin tarkat. Olen kalibroinut puolen tusinaa Parktoolin mittaria ja ne kaikki antoivat pinnan kireydelle liian korkean arvon. Eli kun pinna on jännitetty 100kg jännitykseen, Parktooin mittausarvo ja mukana tullut taulukko sanoo jännitykseksi (pahimmillaan) 160kg, tyylillisesti 20-40kg liikaa. Lopputulos on, että mittarilla saa pinnat tasajännityksiin toisiinsa nähden mutta todennäköisesti pinnat jäävät löysälle.

Sormet on hyvä mittari ja viikon ajon jälkeen uudelleen kiristys. Kymmeniä kiekkoja tehnyt ilman mittaria.

Minä laitoin pinnat neljässä eri vaiheessa niin, että 2 ensimmäistä vaihetta pinnat pujotettiin ulkoa sisään. Tällöin 3. ja 4. vaihe pujotetaan sisältä ulos ja ne joudutaan lomittamaan yli yli ali. Jos 2. vaihe olisikin mennyt sisältä ulos, olisi sen puolen pinnat (4. vaihe) lomitettu ali ali yli. Kasaussuunta/järjestys määrää loppulomituksen.

Riippuu kummalta puolelta katsoo. Sama asia.

Tämä siis samassa kiekossa eli toinen puoli tehdään eri metodilla.

Kalibroinnin periaate on yksinkertainen. Käytettävä pinnatyyppi pitää saada haluttuun kireyteen, esim 120kg ja sitten mittarilla katsotaan mitä mittari näyttää. Jatkossa tiedetään, että kyseisellä pinnatyypillä tuo mitattu lukema vastaa 120kg jännitystä. Käytännössä asia on aavistuksen hankalampi, sillä jollain ihmeellä pinna pitäisi saada haluttuun jännitykseen. Itse rakensin kalibrointilaitteen n 5 vuotta sitten ja siitä on kuvia instagram sivullani (titanium.thumbs tai jukka rouhe). Nyt parin viimevuoden aikana muutkin ovat tehneet kalibrointilaitteita, periaate näyttäisi kaikilla olevan sama; pinna ja digitaalinen riippuvaaka saadaan laitteeseen kiinni ja pinnaa päästään kiristämään haluttuun jännitykseen. Kun pinna on kiristetty, jännitys-kg nähdään vaa'asta ja pinnajännitysmittarista luetaan ko pinnatyyppiä ja jännitystä vastaava mittaustulos.

Tästähän aiheesta pitää kanssa tehdä video 👆

@@Velogi Joo meinasin ehdottaa samaa 🤔 jätin sitte vaa sanomatta.. 😂

Periaatteessahan mittarin voi kalibroida/rakentaa kokokaan itse vaikka laittamalla pinnan ruuvipenkkiin ja roikottamalla pinnan päässä puntarilla punnittua 100kg painoa. Tällöin pinnan kireysmittarin jousivoima jaksaa taivuttaa pinnaa jonkin verran. Pari mittausta vielä vaikka +-10kg ja uudet rajamerkit mittariin. Mittarihan mittaa vain kuinka paljon jousivoima jaksaa pinnaa taivuttaa, kun pinna on pingotettu. Tälläinen yksinkertainen tee-se-itse jousityökalu tosin toimii vain yhdenlaisille pinnoille per kalibrointi. Numeraalisesti näyttävät mittarit on tarpeen jos pinnalaatuja on useampia.

@@Protodyyd joo ja vaikka numeraalisesti (tai vaikka digitaalisesti) mittari näyttäiskin, ni siltikin kalibrointi pitää tehdä joka pinnatyypille uudelleen, koska kaikki mittarit mittaavat matkaa, jonka pinna taittuu ja eri tyyppiset pinnat taittuvat eri matkan 100kg voiman kohdistuttua pinnaan.

Muistaakseni vähän reilu neljä tuntia me tuota kuvattiin. Toki välillä höpistiin muutakin ja monta ottoa otettiin uusiksi, eli varsinaiseen työhän kulunut aika on taas jotakin muuta.

@@Velogi aika kauan