Kyllä minäkin syön nykyisin kanat rustoineen. Ei siihen erillistä liivatetta kunnon ruuilla tarvitse.

minä huono resepteissä mutta sama mikä pakkauksen kyljessä, mutta tuplamäärä liivatetta. Liivatteet ensin 5min kylmä vesi sitten yksitellen nostetaan 80-100 asteiseksi lämmitettyyn mehuun. Hyvin liukenevat kun samalla sekoittaa

@@arimiettinen76 Kiitoksia vastauksesta, pitää kokeilla. Sen verran kysyn lisäinfoa että sekoitanko siis kaikki liivatteet yksi kerallaan isompaan määrän mehua ja leikkaan siitä kuutioiksi kun hyytyy vai tyylillä 1 liivate ja vähän mehua ja siitä syntyy 1 kuutio ?

kuuriluontoisesti välillä voi syödä hyvinkin isoa annosta C vitamiinia vähentämään tulehdusrektiota elimistössä esim flunssan aikana, mutta jatkuva iso annos on haitta. vm.tiktok.com/ZMY1wnWBW/

Raskasmetallien poistoon C vaikuttaa varsin vähän. Perinteinen saunassa hikoilukin lienee tehokkaampi siihen.

Kuivana siitä hyvä että näkee realiteetin yksi liuska on 2g. 30 liuskaa menee helposti muutamaan desiin vettä

@@arimiettinen76 Kiitos. Jatketaan syömistä.

Glyfosaattia löytyy pieniä määriä kaikkialta ympäristöstä. Suurimmat altistukset tulevat kasvikunnan tuotteista. Tuo että osa siitä kertyisi tiettyihin eläimen proteineihin aminohapon tilalle on vailla mitään pohjaa tai ei ainakaan käytännön vaaraa. Olen kuullut kyllä asiasta. Kollageeni on ihmiselle tärkeä. Siitä monessa hyöty osoitettu. Tutkimalla glyfosaatin jäämiä voi varmasti löytää vähän kaikkialta, hitsasti hajoaa ja turha aine kyllä ollut käyttää.

yliannosta ei tule, mut muutama levyn verran olisi hyvä tai toki kollageenin saannista muualta eaim jos lihahyytelöä tai luuliemijauhetta syö, ei tarvitse liivatetta. Toki myös hauhenlihassa on suht hyvin kollageeniä, sinne jauhetaan kaikki samat sitkeät osat josta liivatetta keitettäisiin.

Olisi kyllä melkoinen työ syödä itsensä kollageenilla lihavaksi. Eikä elimistön kannata sitä rasvaksi muuntaa.

Kannattaa pakastaa, ei säily yhtä pitkään kuin LIDL muunneltu tarkkelys kakut

Paras koska sisältää muita tarvittavia aineita ohessa

Niin ne tahtoo olla erot suht pieniä lyhyissä pienissä tutkimuksissa...niihin on ravitsemustieteen suhteen tyytyminen. Tyykkään asioita selvitellä videoita tehdä. Rahan takia en tee tätä enkä myöskään lääkärin työtä. Harrastuksia pitää olla.

@@arimiettinen76 mitähän Paul Zimmet Professor sanoo sinun mielipiteistä. Jos otos on pieni niin niistä ei voida vetää mitään johtopäätöstä eikä lopullista sanaa. Miksi sanot että hoidat poitlaita käypäohjeen mukaisesti ja samalla kiistät ne täällä ja ilmoitat täällä että en hoida lääkärin tointa. En ymmärrä. Näitä riittää

@@markuslank9724 Hoidan kyllä potilaita ja teen myös videoita. Jos ero on iso 10 ihmisen otoskin voi todistaa asian. Esim jos tutkitaan vaikka olisiko 1g botuliinitoksiinia vaarallista. Jos kaikki viisi kuolee koeryhmässä ja plasebossa ei yhtään, voidaan ainetta pitää hyvin suurella varmuudella vaarallisena. Tilalastollinen merkittävyys siis. Matemaattisesti helppo laskea mikä vaikutuksen ero olisi voinut olla sattumaa. Koeryhmän suuruus on yksi vaikuttava asia. Usein puhun myös omista kokemuksista esim itselläni eli n=1. Ei tarkoitus ole suinkaan kaikkia miellyttää, päinvastoin yleisö on nimittäin liian pieni, jos ei joku pahastu. Yritän myös kertoa, jos poikkeaa virallisesta hoitosuosituksesta. Viralliseen hoitosuositukseen ei uudet asiat tule, niistä pitää kertyä pitkä käytännön kokemus ja olla myös taloudellista intressiä tutkiakin asiaa laajalti.

@@arimiettinen76 sinun esimerkki on jo valmiiksi laskettu ja tiedossa. Ei mitään nerokasta. Se on sama jos otetaan kävelijöitä jotka kävelee tien vasenta laitaa ja toinen oikeaa laitaa niin kummassa tapauksessa tulee onnettumiksia tai kuolemantapauksia. Tällaiset otokset ovat hyvin epämääräistä tiedettä. Aina löytyy myös labran viite arvoissa poikkeavuuksia joista sitten tehdään viitearvot. Niitäkin pitää lukea kokonaisvaltaisesti huomioiden muut tulokset ja tutkimukset. Ovatko sitten lab tulosten viitearvot absoluuttisia eivät ole. Samoin käypähoidossa on vain tuettyjen henkilöiden omia arvioita kun esim näen eräs professori suositteli että arv statiini lääkkeen tarve katsotaan vain koko kolestroli joka oli täysin puusta haettu kun pitäisi katsoa kaikki kolesteroliarvot HDL LDL ja triglyseridit . Jos sielläon HDL arvo korkea niin ei hätää selvitti eräs professori vaikka sekään ei pidä ihan paikkansa. Nyt säästösyistä katsotaan vain LDL kolestroli joka on käypäohjeen suositus ja siinäkin mennäään metsään syvälle. Siis järjen käyttö ei ole kielletty. Monellla se vaan jää käyttämättä jos sitä on ollenkaan olemassa. Aika skitsofreniaa tilanne jos sinä vedät pienen otoksen tuloksia vertaat niitä käypähoitoon. Järjen käyttö ei ole kiellettyä .tuossakin on yksi mielipide ja päätelmä suuren iän saavuttamiseen kun taas geneettiset tekijät vaikuttaa enemmän ., kzfaq.info/get/bejne/i8qIhKplnJ7Lj6s.html

@@markuslank9724 Virallinen käypähoito muuttuu nykyisin lähinnä sitä mukaa kun uusia patenttilääkkeitä saadaan. Saatiin uudet tonnin paketti maksavat LDL-kolesterolia laskevat lääkkeet, joten tulee tiukemmat LDL tavoitteet. Niillä ei ole edes pystytty osoittamaan taudin vähenemistä potilailla, silti yhteiskunta valmis maksamaan hirveät summat. Tämän viikon BritisMedicalJournalissa oli rohkea juttu, jossa kerrottiin länsimaiden lääkeviranomaisten olevan täysin korruptiopaska laitos about 90% rahasta tuler lääketehtailta. Kaikki uskovat silti.